Muiden lehtien parhaat palat.
Eroisien mielestä sosiaalitoimen virkailijat ymmärtävät paremmin naista, koska ovat lähes aina itse naisia. Väite saa tukea Mari Antikaisen väitöskirjasta. Antikainen tutki sosiaalityöntekijöiden puhetapoja ja totesi, etteivät naissosiaalityöntekijät ymmärrä riittävän hyvin miehen tapaa puhua. Suomalaisten työmarkkinoiden jakautuminen miesten ja naisten ammatteihin siis johtaa siihen, että sossussa pärjää parhaiten puhumalla naista.
Maria Säkö, Tulva 3/2009
_______________
Julisteissa pyykkinaruilla roikkuu pelipaitoja, joissa lukee ”homo”, ”hetero” tai ”en tiedä”. Espoon ja Helsingin liikuntavirastojen julkisiin tiloihin ei näitä julisteita saa kiinnittää. Käsitykset urheilumaailman konservatiivisuudestä ja sisäpiirien politiikasta vain vahvistuivat.
Mutta eikö olisi hienoa, jos vapaamielisempi kulttuuriväki ottaisi loistavan idean jatkokäsittelyyn? Kaikki pukeutuisivat teatteri-, tanssi- ja konsertti-ensi-illoissa tuollaisiin paitoihin? Seuraavaksi voitaisiin ottaa käsittelyyn vaikkapa sellaiset termit kuin ”luuseri”, maahanmuuttaja”, ”pakolainen”, ”vinosilmä” ja ”mutiainen”.
Sammakko-palsta, Tanssi 3/2009
_______________
Keskustan ja kokoomuksen nokittelu palveluiden järjestämisestä tuskin parantaa tilannetta: sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittaisiin suuren linjan ratkaisuja. Pankkipalvelut onnistuttiin viime laman kourissa uudistamaan huipputeknologian avulla. Alan työntekijämäärä putosi puoleen – ja asiakkaat saavat entistä parempaa (itse)palvelua. Olisikohan siinä opiskeltavaa kuntapäättäjille ja maan hallitukselle?
Tapani Ruokanen, Suomen Kuvalehti 38/2009
_______________
Verrataan kahta lausetta. a) ”Maailma on tosiseikkojen, ei olioiden kokonaisuus” ja b) ”Tappara-Ilves päättyi 2-2”. Konkretistille a) on vuorenvarmasti abstrakti, b) luultavasti konkreettinen. Mikä tekee b):n merkityksestä konkreettisen? Kaiketi sama asia, joka tekee edellisen lauseen merkityksestä abstraktin. Tämä voidaan parhaiten nähdä tutkimalla b):n ymmärtämisen ehtoja.
Oletetaan, että voisimme pitää b):n kuulijan tai lukijan välitöntä reaktiota ”Vai niin”, ”Ei ole totta!” tai ”Jumalauta!” merkkinä siitä, että henkilö ymmärtää lauseen.
Jari Keinänen, niin & näin 3/2009
_______________
Kuitenkin, jos vaeltaja pysähtyy ja katselee ajan virtaan (kaupunkibussiyhtiöt ja -liikennöitsijät ratkaisemassa arvoitusta Jumalan olemassaolosta, suuri vaalirahasotku, valtionyhtiö Destian omistajaohjausyksikön ”toimivampi maailma…”, Elcotec, Neste Oil, Nova Group, Patria, aijai miten kirvelee! – tunnista kesän sukupuolitauti, loma päättyy – hakeudu ajoissa katkaisuhoitoon jne. jne.) tai pohdiskelee jumalallisia viisauksia/typeryyksiä ja kyselee: miksi ihminen on olemassa… Mistä valtion virkamies, sutenööri, prostituoitu tai artisti itse saisi elantonsa, ellei Jumala olisi luonut ihmistä? Mistä sotilas, ellei Jumala olisi antanut hänelle tarvetta saada aina kylän tavoitelluimmat vapaat – ja kunniallisimmat – neitokaiset tyttöystävikseen/tapattaa itsensä ja ansaita itselleen siten kuolemattomuus ja sankarivainajahautaus. Siis älkää epäilkö, kumartaminen Mannerheimin/McCoyn patsaalle, kukkien vieminen Kekkosen haudalle tai maamme laajamittaiseen sodankäyntiin kaikilla rintamilla Afganistanin kanssa ajautumisen oikeuksien myöntäminen ei ole liioittelua eikä kaikki maallinen ole turmioksi.
em, Toinen Vaihtoehto 5/2009
_______________
Yleistä tuntuu olevan, että taiteilija joutuu sisällön sijasta puhumaan teoksen koosta ja sohvan väristä. Liian suuria maalauksia ei tavalliseen kotiin haluta ostaa. (Maaria) Oikarinen päätyi toteamaan, että jotkut eivät vain tunnu sietävän ajatusta liian suurista maalauksista; taiteesta, jota ei voi omistaa.
Ihana kiteytys! Onko kulttuurimme tosiaan niin omistamisen ja ostamisen kyllästämää, ettemme enää osaa suhtautua asioihin, joita ei voi omistaa? Onko ostaminen nykyihmiselle niin tärkeä itsensä ilmaisemisen muoto, että jos jostakin tykätään, tunne osataan tuoda esiin vain ostamalla?
Raisa Jäntti, Taide 4/2009
_______________
Koonnut: Pertti Laesmaa
