Pjonjangissa on täytynyt olla todella tylsää ja harmaata, sillä ne ovat ensimmäiset termit, jotka tulevat mieleen myös tätä sarjakuvaa kuvaillessa.

Kokenut ja tunnetttu ranskalainen animaattori ja sarjakuvan tekijä Guy Delisle teki sarjakuvan työmatkastaan Pohjois-Koreaan. Siinä se. Pjonjangissa on täytynyt olla todella tylsää ja harmaata, sillä ne ovat ensimmäiset termit, jotka tulevat mieleen myös tätä sarjakuvaa kuvaillessa.

Teos tarjoaa vähän todellista informaatiota maailman eristetyimmästä valtiosta. Piirrosjälki on hiilipiirrosmaista ja vähäeleistä. Tarinan helppo luettavuus ja seurattavuus ovatkin ainoita asioita jotka saavat sivut kääntymään tässä muuten raskaassa teoksessa.

Jos Pjonjangiin on uskominen, elämän mittainen aivopesu uppoaa väestöön. Delisle on turistina täysin vieraassa ympäristössä, eikä Pohjois-Korean mysteeri paikallisten nähtävyyksien kuvailua enempää lukijalle avaudu.

Delisle yrittää haastaa opastaan ja tulkkiaan ihmettelemään länsimaisen demokratian ja paikallisen järjestelmän ristiriitoja Silti en voi olla ihmettelemättä tekijän tekopyhyyttä. Delisle työskentelee Pjongjangissa ranskalaisessa animaatiostudiossa. Mitä helvettiä ranskalainen animaatiostudio tekee Pohjois-Koreassa?

Ulkoistaa työtä sinne missä se on halvempaa. Kirjan hauskin havainto onkin Delislen toteamus siitä, kuinka kiinalaisilta animaatiopiirtäjiltä alkavat kadota työpaikat halvemman tuotannon Pohjois-Koreaan.

Hurraa, kansainvälinen kilpailukyky!

Guy Delisle: Pjonjang. WSOY 2009. 176 s. Puolitoista tähteä.

Henri Salonen