Arvostelussa Mastodonin levy The Hunter.

Mastodon on saattanut maailmaan taas levyllisen itsensä kuuloista, raskasta ja vaikeasti kategorisoitavaa rytmimusiikkia.

The Hunterilla yhtyeen hardcore- ja stoner-taipumukset pääsevät vahvemmin esiin. Tallella on kuitenkin tuttu kompleksisuus, kuten myös yhtyeen helmasynti: täyteen ahdetut riffikudelmat ja yhden intensiteettitason sovitukset uhkaavat paikoin tehdä lopputuloksesta tasakiinteää puuroa. Ei sinänsä harvinainen kompastuskivi heviorkesterille.

Mastodonin kohdalla on kuitenkin syytökset tasapaksuudestakin ymmärrettävä omalla tavallaan: yhtyeen kaikessa tekemisessä on mukana niin ilmeinen soitinten ja yhtyesoiton suvereeni tulkinnallinen hallinta, että bändiltä on helppo vaatia tavanomaista enemmän.

Oli kyse sitten tulkinnasta tai itse materiaalista, Mastodonilla on onneksi ollut tapana kehittyä levy levyltä moniulotteisempaan suuntaan, eikä The Hunter muodosta tästä poikkeusta. Vain aavistuksen entisestä karsittuna musiikin rönsytkin kuulostavat perustelluilta.

Tuloksena on vaikuttava levy.

Mastodon: The Hunter. Roadrunner Records 2011. Neljä tähteä.

Tapani Möttönen