Kriisimaissa kytee kapina velkaantumista vastaan. Tarrat ja graffitit ympäri Madridia julistavat No pagamos – emme maksa!
Talouskriisin koettelemissa Etelä-Euroopan maissa ajatus velkojen anteeksiannosta saa yhä enemmän kannatusta. Monien mielestä pankkisektoria rahoittavien velkojen maksuun ei ole moraalista tai edes laillista pakkoa.
Emma Avilés on yksi pitkä linjan espanjalaisista velka-aktivisteista, jotka kannattavat kansalaisten toteuttamaa tilintarkastusta. Hän toimii Indignados-liikkeessä ja PACD-kampanjassa, joka ajaa velkojen tarkastusta.
”Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin heidän rahansa käytetään ja kuka niistä hyötyy”, Avilés sanoo.
Kansallista velkasaneerausta ajavat aktivistit aloittivat kampanjoinnin Kreikassa. Sittemmin liike on levinnyt myös muihin kriisimaihin. Kampanjoinnin tavoitteena on saada massiiviseksi paisunut velkataakka mitätöityä.
Aktivistit vaativat myös, että tarkastuksen tekisivät riippumattomat tahot – eivät hallituksen, EU:n tai Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n virkamiehet.
”Ecuadorissa ja Argentiinassa toteutetut lainojen mitätöinnit osoittavat, että velasta kieltäytyminen on mahdollista”, Avilés sanoo. CEPR-tutkimuslaitoksen mukaan lainojen takaisinmaksusta kieltäytyminen paransi markkinoiden uskoa Ecuadorin velanmaksukykyyn.
Myös Portugalissa velka-aktivismi kohottaa päätään. Mariana Mortágua työskentelee Portugalin Vasemmistoblokki-puolueen talousasioiden neuvonantajana ja oli mukana perustamassa Portugalin velkojen auditointia ajavaa kampanjaa. Hän näkee Espanjan ja Portugalin tilanteessa paljon samankaltaisuuksia.
__________
Espanja: huipulta ojan pohjaan
Ennen pankkien pelastamiseen käytettyjä miljardeja Espanjan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli Euroopan pienimpiä. Kriisin vuoksi se kohosi 35 prosentista yli 85 prosenttiin vuosien 2007 ja 2012 välillä.
Asuntokuplan puhkeamisen jälkeen asunnottomuus, köyhyys ja työttömyys ovat lisääntyneet hälyttävästi.
Velka-aktivisti Emma Avilésin mukaan Espanjan lainojen korkojen maksuun kuluva summa nousee 34 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013. Samalla muita budjetteja leikataan: terveydenhuoltomenoja 22 prosenttia, kulttuuria lähes 20 ja koulutusta 17,4 prosenttia. Avilés uskoo velan olevan laiton ja mahdoton maksaa takaisin.
”Vuonna 2016 lainanhoitokustannukset ovat yhtä suuret kuin koko hyvinvointibudjetti. Jossain vaiheessa meidän täytyy valita joko hyvinvointivaltio tai lainanhoitokustannukset”, toteaa Mortágua.
Mortágua arvostelee maansa hallitusta systemaattisesta hyvinvointivaltion tuhoamisesta.
”Portugalin täytyy muka kasvattaa vientiä, vaikka vain 20 prosenttia bruttokansantuotteesta koostuu viennistä. Yli puolet on yksityistä kulutusta”, Mortágue sanoo. Hänen mukaansa Portugalilla ei enää ole tuottavaa sektoria, koska EU:n säädökset tuhosivat kalastusteollisuuden.
Mortágua tähdentää, että velkojen maksaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Talouskasvu on negatiiviset 2 prosenttia ja valtion velkakirjojen korko 5–6 prosenttia. Ristiriita on huomattu myös IMF:ssä, joka on siirtymässä vyönkiristyksestä kohti talouden rakenteiden muuttamista. Mortáguasta muutoksen tulisi tapahtua Euroopan laajuisesti kansalaisten ehdoilla.
”Vallankumousta ei voi tehdä vain kriisimaissa, jos muu Eurooppa on edelleen uusliberalismin tiellä.”
Kirjoittaja on Fifin Lontoon-kirjeenvaihtaja, kehitysmaatutkimuksen ja kansantaloustieteen opiskelija.
Fanny Malinen
