Lukijaposti

Lukuaika: 4 minuuttia

Lukijaposti

Postia Voiman ja Fifin lukijoilta.

Teille tyhmät kommunistit

Voima-lehden numerossa 7/2010 Sonja Hyppäsen artikkelissa Aika vaihtaa pankkia oli väite, joka hyppäsi silmilleni: ”Raha valuuttana perustuu velkaan ja niukkuuteen. Aikapankki sen sijaan ammentaa runsaudesta.” Ehkäpä ’väite’ on väärä sana kuvaamaan lauseita. ’Iskulause’ voisi olla parempi sana, koska ’väite’ jäi perustelematta.

Tosielämässä raha on lähtenyt liikkeelle seuraavasti. Henkilö a on metsästänyt/kasvattanut/tehnyt/suorittanut tai muuten saanut hyödykkeen. Kun henkilö b luovuttaa hänelle hyödykkeitä, a maksaakin ne rahalla, jonka arvon a on kiinnittänyt hyödykkeeseensä. Raha on siis velkakirja, jota vastaan kuka tahansa voi hakea a:lta hyödykkeen. Tällä hetkellä taseen summa muodostuu a) a:n hyödykkeestä, b) a:n velasta ja c) b:n rahasta. Velka ja raha kuittaavat toisensa, jäljelle jää hyödyke. Raha vaihtaa omistajaansa, mutta sillä on arvo: a:n hyödyke. Lopulta voi käydä niin, että joku henkilö c tulee a:n puheille velkakirja (raha) kourassaan ja vaihtaa sen a:n hyödykkeeseen. a voi nyt vaikka polttaa rahansa, koska kierto on käyty loppuun. Yritän tällä painottaa sitä tosiasiaa, että raha on hyödykkeiden vaihdon työkalu, joka helpottaa elämää. Sille on turha sälyttää syntiä (iskulausetta) ’velka’. Myönnän sen, että hyödykkeiden vaihto perustuu velkaan. Eli jos halutaan tämä asia ilmaista iskulauseella, niin tavallaan järjestelmä perustuu niukkuuteen. Mutta vaihtoa ei synny ilman, että joku tekee velkaa. Nykyään rahalla ei ole enää hyödykearvoa vaan arvostusarvoa (rahaa ei ole sidottu esimerkiksi kultaan) ja tämä luo omat riskinsä.

Kuvitellaan, kuinka aikapankkitoiminta voi alkaa. Henkilö a tekee henkilö b:lle palveluksen (hyödykkeen). a saa järjestelmän ”rahaa” eli toveja palkakseen. Tovin arvo on sidottu aikaan. b sen sijaan on saanut hyödykkeen ja jää velkaa. Kokonaisuudessaan b:n velan ja a:n tovien summa on nolla eli taseeseen jää hyödyke. b:n velka kuittautuu, kun b on tehnyt a:lle tai jollekin muulle palveluksen eli tehnyt/luovuttanut hyödykkeen, mikä kasvattaa taas järjestelmän kokonaistasetta. Vaikka kokonaistase kasvaa koko ajan, kuten rahamarkkinajärjestelmässäkin, järjestelmä silti pyörii velalla eli niukkuudella! Jos kukaan ei tee aluksi velkaa, ei synny hyödykkeiden ”valmistusta” (palveluksia).

Hyppänen valitti artikkelissaan, että ihmisillä on vaikeus muistaa aikapankin olemassaolo, kun tulee palveluksen (hyödykkeen) tarve. Kuulostaa siltä, kuin järjestelmän talous ei oikein pyörisi. Tiedän oivan konstin tehdä järjestelmästä tehokkaampi. Ongelman ydin on siinä, että ihmiset tietävät tovien säilyttävän arvonsa. Tehdäänpä niin, että tovit menettävät vähitellen arvoaan eli järjestetään järjestelmään inflaatio. Kylläpä tämä saa ihmisiin vauhtia! Ei kannata makuuttaa toveja tileillä, kun tietää niiden vähitellen nollautuvan. Tovit halutaan käyttää mahdollisimman pian eli etsitään järjestelmästä palveluksia tehokkaammin.

Arvatenkin toiset ovat ahkerampia työntekijoitä kuin toiset. He keräävät toveja enemmän kuin menettävät niitä. Joku saa ajatuksen: lainaanpa tovini tuolle toiselle, joka niitä tarvii, pieneen ylihintaan tietysti. Hurraa! Korko on keksitty! Eikä enää kannata olla kovin pitkään velkaa vaan kuitata se mahdollisimman nopeasti tekemällä palveluksia. Hienoa, järjestelmä tehostuu lisää.

Ajatellaan, että jonkun palvelukset ovat hyvin haluttuja. Hänen aikansa ei riitä kaikille ja hän keksii pyytää enemmän toveja tekemästään työstä kuin toiset. Huomataan, että kaikki työ ei ole samanarvoista.

Tietysti näin loistava järjestelmä saa valtaisat ihmisjoukot liittymään siihen. Kohta järjestelmän ylläpitäjä huomaa tekevänsä täyttä päivää saamatta itselleen mitään. Viimeistään hän väsyy siinä vaiheessa, kun tulee nälkä. Hän tekee uhkavaatimuksen: ”Te järjestelmän käyttäjät rupeatte maksamaan minulle toveja tekemästäni työstä tai…” Ja kas, verot on keksitty. Luultavasti huomatessaan valtansa järjestelmän ylläpitäjällä on myös muita vaatimuksia…

Tottakai, koska on ihmisiä, jotka pitävät järjestelmän ylläpitäjää riistäjänä, seuraa vallankumouksia, ryhmittymiä ja näiden välisiä sotia, ehkäpä jossain vaiheessa demokraattiset vaalitkin.

Näillä parannuksilla luulisi järjestelmästä tulevan tosi suositun. Harmi vain, että vastaava järjestelmä on jo keksitty.

Luulette varmaan, te tyhmät kommunistit (Hähähä!), että olen kokoomuslainen porvarisika, mutta ei: minulla on veikeät vihreät aatteet. Olen myös käynyt yhteiskuntaopin tunneilla peruskoulussa. Onneksi artikkelissa Ruby van der Wekken myöntää, että aikapankkijärjestelmän tavoite ei ole kasvu eikä myöskään rahamarkkinavallankumous vaan solidaarisuusvallankumous. Nykyisillä edellytyksillä järjestelmä ei tule koskaan oleellisesti kasvamaan. Tai tehostumaan. Ja koska se ei tule tehostumaan, en näe solidaarisuusvallankumoustakaan. Näen järjestelmän tovit Disneyland-rahana, pienten piirien harrasteluna. Ja kyllähän sillä myös välttää verot.

Painakaa tämä lehteenne, jos uskallatte, te tyhmät kommunistit ;)

Marko Mikkonen, työtön teoreettinen fyysikko, Siikajoki

_______________

Voima & Venäjä

Voima uutisoi ansiokkaasti Venäjän ihmisoikeustilannetta – taas kerran. Pointsit siitä!

Taas tämänkin artikkelin tiimoilta haluaisin kysyä kaikilta pasifisteilta paria asiaa.

1. Miksi vastustatte Natoa? Johan se on nähty, että Venäjä ei ole oikeusvaltio. Päinvastoin, se on puolifasistinen valtio, joka on täynnä uusnatseja. Se on täysin arvaamaton.

Totta kyllä, Nato on usa:n johtama liittouma, mutta kaikki pahat attribuutit, mitä USA:han on liitetty, pätevät myös Venäjään. Venäjä on ehkä vielä ”pahempi”, imperialistinen, nationalistinen, kapitalistinen.

mainos

2. Jos myönnätte, että Venäjä on uhka, oletteko niin jaloja, että ette halua torjua tätä uhkaa sotilaallisesti? Onko aseellinen varustautuminen aina väärin – vaikka vastapuolella olisi Mussolini? Jos olette vilpittömästi tätä mieltä, ymmärrän kantanne. Missään muussa valossa sitä ei voi ymmärtää. Joku tietysti voisi pitää pitkän luennon siitä, että rauhaa luo rauhankasvatus ja monenkeskinen turvallisuusyhteistyö. Just. Niissähän Venäjä onkin kunnostautunut.

Make

_______________

Muutama kommetti edelliseen numeroon

Kukka Rannalle huomatus rap-artikkeliin. Olisi mukavaa, jos minä pystyisin elämään alle eurolla päivässä, joten jos puolet Afrikan mantereen ihmisistä elää alle eurolla päivässä, niin heillähän menee hyvin. Tarkoitit ilmeisesti, että heillä on käytettävissään alle euro päivässä eivätkä he sillä pärjää.

Mitä tulee Judith Butlerin juttuun, niin en näe että uskontoja tulee mitenkään suvaita. Vastasyntynyt lapsi on uskonnoton, mutta jo muutaman päivän päästä hänen uskovat vanhempansa ja muu lähipiiri rupeaa kouluttamaan lapsesta oman harhauskonsa seuraajaa. Tällaista en voi hyväksyä enkä myöskään sitä, että valtiovalta tälllaisen sallii. Mielestäni uskonnot sopivat vasta täysi-ikäisille.

En minä ole rasisti mutta halveksin kaikkia uskontoja tasapuolisesti. En myöskään näe mitään syytä puolustaa ihmisiä, jotka suuttuvat parista piirustuksesta niin että rupeavat tappamaan. Ja miksi ei saisi polttaa omistamaansa kirjaa? Meitä ateisteja haukutaan jatkuvasti, mutta koska olet kuullut ateistin tappaneen uskonsa takia?

Topi Linkala

_______________

Voima mukaan voimauttamistalkoisiin

Voima-lehden numeron 7/2010 lukijapostin toimituksen vastauksessa todetaan, etteivät lehden omistajat ole saaneet voittoa senttiäkään lehden toimittamisesta ja julkaisemisesta. Toivottavasti kuitenkin lehden tekijät ovat saaneet asianmukaisen palkan ja itse toimitusjohtaja on voinut viettää ihmisarvoista elämää ponnistustensa korvauksena.

Lehden pääkirjoituksessa puhutaan hyväntekeväisyysideologiasta. Onko tästä kysymys myös lehtenne toimittamisessa? Tekee tietysti hyvää lehden lukijoille löytää vaivatta tie kulttuurinautintoihin ilmoittajienne avulla. Elämyksiä on todella tarjolla ja voinee jo tehdä sopimattoman huomion leivästä ja sirkuksesta jokaiseen makuun. Tunnustatte, että lehti ei ole tarkoitettu millekään erityiselle lukijasegmentille. Lehden asiasisältö on todella mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää. Lehti tietysti ajaa linjaa, että tarjolla olevien eritasoisten elämysten kulutuksella ja ostolla rivikansalainen takaa itselleen arvokkaan elämän. Taiteen ja esteettisten nautintojen tuottajien työtä on aina tuettava, ovathan he kansakunnan sielu. Nyt kun seuraavat vaalit ovat lähestymässä, toivoisi lehtenne olevan mukana syrjäytettyjen, elämäänsä kolhineiden ja elämän kolhineiden voimauttamistalkoissa. Se tekisi hyvää kaikille meille.

Lauri Linkola

_______________

  • 4.10.2010