Voiman ja Fifin lukijoilla on asiaa.

Hei!!


Joo hyvä lehti.

Jusu

_______________

Kielikylpyä

Olen seurannut suurella mielenkiinnolla Nina Sarellin bloggausta Nicaraguasta. Nyt kun hänen seuraajakseen on löytynyt Erick Cabrera, olisi mukavaa saada hänen alkuperäinen espanjankielinen tekstinsä käännöksen rinnalle. Espanjaa osaavia on jonkun verran Suomessa, ja lisää tarvittaisiin.

Tarja

Toimitus vastaa: Fifi on suomenkielinen lehti, emmekä yleensä julkaise muilla kielillä. Periaatteemme on, että kaikki Fifin tekstit oikoluetaan, eikä meillä ole resursseja oikoluettaa espanjankielistä tekstiä. Ehdotin Erickille, että hän perustaisi espanjankielisen blogin muualle, johon voisimme linkata Fifi-blogista.

Hannele Huhtala, Fifin päätoimittaja

_______________

Tiedeuskosta

Syväekologi Kämäräinen niputtaa jutussaan (Fanaattiset tiedepapit, Voima 10/2012) käsittämättömällä tavalla tieteen ”kurjuuteen ajettuihin ihmisiin ja luonnon massamurhaan”. Tiede on vain työkalu, jolla saavutetaan enemmän tietoa. Se, käytetäänkö tietoa eettisesti ja kestävää kehitystä tukien, on ihmisestä itsestään kiinni.

Kämäräinen rinnastaa tieteen uskontoon tavalla joka huvittaa. Tieteen tarkoitus on tutkia uusia mahdollisuuksia, toisin kuin uskonnon ja syväekologian, joissa luotetaan ”vanhojen hyvien aikojen” toimintatapoihin ja suljetaan silmät maailman muuttumiselta.

Tiede-Teemu

En suosittele Kämäräisen käyttämistä kirja-arvioijana. Hän ei kerro jutussaan Enqvistin kirjasta mitään, haukkuu vain kirjoittajaa – eikä edes lukenut kirjaa. Nyt ilmeisesti on pakko lukea Enqvistin kirja itse.

keijjo

_______________

Jättietana

Maria Haanpään viehättävä jättietana-juttu kolahti. Turussa sitä tapaa esimerkiksi Vaahteramäen päiväkodin ympäristöstä.

TS taas uutisoi biologi Kähärin kotipihaltaan löytämän yksilön uutena esiintymänä. Liekö virhe havainto, sillä Kakskerrassa jättietanan väitetään äityneen tuholaiseksi: se syö oraat ja tuhoaa kuulemma puutarhat. Minulla ei ole havaintoa jättietanainvaasiosta tai tietoa sen huonotapaisuudesta. Ehkä kyseessä on tieteelle tuntematon uusi etanalaji, sillä havainnoitsija käytti termiä vieraslaji. Sinänsä olen virhemäärityksestä kiitollinen, että tuli perehdyttyä vieraslaji-käsitteeseen. Lähin tuhoetanan tunnistettu vieraslaji on liejutaskurapu, joka sekin on melko harmiton.

Lisää nilviäishavaintoja ja -blogeja, kiitos!

_______________

Suomentajat kunniaan

Voisitteko mainita kirja-arvosteluissa myös suomentajan nimen? Kun arvostelussa lukee ”N:n kieli on sujuvaa”, yllättävän moni ei-suomenkielinen kirjailija vaikuttaa kirjoittavan suoraan suomeksi, jos suomentajan osuutta ei mainita edes silloin, kun käsitellään kieltä.

Taina Rönkkö, Turku

_______________

Häiriköt opettajille

Häirikkö puhuu -juttua (Voima 9/2012) voisi tarjota myös Opettaja-lehteen. Se voisi olla aika kova tikki keskustelunavaajana opettajaporukoissa. Kiinnostavaa olisi myös se, että julkaistaisiinko juttua.

_______________

Kääntäjäkapinasta

Kääntäjäkapina-jutussa (Voima 10/2012) tuotiin ansiokkaasti julki av-käännöstoimistojen työtapoja. Jutussa oli BTI:n talousjohtaja Henrik Wikrénin vastine, jota haluan MTV Median ulkoistamana kääntäjänä kommentoida.

Wikrén väittää, ettei BTI ole hakenut asiakkaita aggressiivisen hinnoittelun kautta. Totuus on toinen: BTI ja muut av-käännösalan yritykset ovat toistakymmentä vuotta kilpailleet asiakkaista nimenomaan hinnalla.

Vuonna 2009 BTI teki Nelosen käännöstöistä niin alhaisen tarjouksen, että valtaosan kanavan käännöksistä siihen asti toimittanut Pre-Text Oy olisi pystynyt vastaamaan siihen vain alentamalla kääntäjiensä palkkioita kohtuuttomasti.

Niinpä Pre-Text menetti leijonanosan töistään BTI:lle.

Wikrénin toteamus freelancereiden arvostamisesta on räikeästi ristiriidassa todellisuuden kanssa, sillä yhtiön yrittäjiksi pakottamat freelancerit ovat kaikkea muuta kuin tyytyväisiä. Artikkelissa haastatellut kääntäjät eivät ole poikkeustapauksia, sillä ani harva freelancer pääsee lähellekään akateemisesti koulutetun asiantuntijan keskiansiota. Vuosien yhteistyö ei tarkoita automaattisesti tyytyväisyyttä, vaan johtuu usein pakosta, kun töitä ei ole muuallakaan.

Wikrénin kehitys- ja koulutustarjous kertoo siitä, että yritykset pitävät av-kääntäjän tärkeimpänä ominaisuutena nopeutta, ei laatua. Tämä työ on ratkaisujen hakemista ja loputonta selvitystyötä. Käännöstoimistojen käytäntö, jossa vieraskielisen ja valmiiksi ajastetun tekstin päälle täytyy sovittaa suomenkieliset virkkeet, istuu tänne huonosti ja johtaa äidinkielen rapautumiseen.

Wikrén väittää myös, että MTV:ltä siirtyneille kääntäjille kerrottiin heti, että jatkosta neuvotellaan myöhemmin. Väite on perätön. Lokakuun alussa järjestetyssä kahdessa tiedotustilaisuudessa kääntäjät kysyivät useaan otteeseen jatkosta. BTI vastasi, ettei tulevaisuudesta osata sanoa vielä mitään. Myöskään Journalistiliiton kolme kertaa lähettämään neuvottelukutsuun BTI ei vastannut ennen marraskuuta, kun valtaosa kääntäjistä oli jo irtisanoutunut.

Wikrén toteaa, ettei BTI:n työsopimuksissa määritellä vähimmäistyömäärää. Ilman sitä ylityö- ja kiirelisän rajojen määritteleminen on käytännössä kuitenkin mahdotonta. Toisaalta marraskuisessa tiedotustilaisuudessa BTI tarjosi joillekin MTV:n ulkoistamille kääntäjille 2 800 euron kuukausipalkkaa, jota vastaan odotettiin käännettävän vähintään 30 ohjelmaminuuttia päivässä. MTV:llä vastaava päivätyömäärä oli noin 17 minuuttia.

Wikrénin väite riitelee myös BTI:n omien kuukausipalkkaisten kääntäjien tilanteen kanssa, sillä ensikäden tiedon mukaan heiltä vaaditaan päivässä enemmänkin kuin 30 minuuttia valmista käännöstä. Jos se ei täyty, täytyy hitaus perustella.

Av-käännöstoimistojen kääntäjäpalkkiot ovat kiistatta aivan liian alhaisia. Käännöstoimistot vetoavat siihen, etteivät asiakkaat maksa enempää. Selitys ontuu. Toimistojen on maksettava vaativasta työstä kohtuullinen korvaus – aivan kuten YLE maksaa, ja kuten myös MTV maksoi kääntäjiensä ulkoistamiseen saakka.

Ainoa toimiva ja uskottava ratkaisu on yleissitova työehtosopimus, joka takaa palkkioille tietyn pohjatason ja vapauttaa toimistot kilpailemaan laadulla.


Lauri Mäkelä