Voiman lukijoilla on asiaa.

Ajattelun aminohappoja!

Arvoisa päätoimittaja Kimmo Jylhämö, Voima-lehtenne 6/2008 johdosta: onneksi olkoon, raikasta touhua. Luin joutilaan iltapäivän aikana lehden kannesta kanteen. Monen stimuloivan jutun joukosta tahdon erikseen kiittää Hanna Nikkasen juttua Tytöt tahtoo laskea. Se tarjosi ajattelun aminohappoja.

Jari Sarasvuo

_______________

Mautonta

Voima (6/2008) osoittaa todellista mauttomuutta käyttämällä vanhaa kliseistä ”koolla on väliä” -lausetta tietoisen kaksimielisesti. Ja vieläpä jutussa nostona uudelleen, niin että mitään ei jää arvailujen varaan. Miksi mieheen kohdistettu sukupuolinen iva on sallittua – ja naiseen ei? Miksi naisten rintojen koosta ei voi vääntää vitsiä, miksei lyhytkasvuisuudesta, ihonväristä tai vammaisuudesta, mutta miehen sukupuolielimistä voi? Ja vielä, asian vierestä: miksi pelkuruus ja selkärangattomuus on ”munattomuutta”?

Tarkistakaa asenteenne, vai eikö teillä ole tarpeeksi pillua?

Pureskelija

_______________

Osuvaa!

Hyvä Voima! Olipa osuva Suomi-Soppa-”mainos” edellisessä lehdessänne. Korruptioon verrattavissa oleva vaalirahasotku on syönyt leipäpolitiikkojen eli itsensäedustajien uskottavuuden. Tähän liittyen tulisikin julkisuudessa aloittaa myös avoin keskustelu siitä, onko nykyinen määrä kansanedustajia todellakin tarpeen, kun väkilukuun nähden muuallakin pärjätään vähemmällä.

Esimerkkeinä maista ja edustajamääristä olkoon vaikkapa: Norja 169, Tanska 179, Ranskan senaatti 331 (väkiluku yli 64 miljoonaa), Saksa 603 (väkiluku noin 82 miljoonaa). Suomessa voitaisiin aivan hyvin vähentää näitä itseään edustavien ja jatkuvasti palkkojaan nostavien kansanedustajien määrää puoleen. Varsinkin kun nykyään kaikki suuret päätökset tehdään europarlamentissa.

Tämä sadan edustajan vähentäminen voidaan tehdä demokratian kärsimättä ja siitä koituvat kokonaissäästöt olisivat niin valtaisat, ettei kukaan tohdi ääneen sanoa. Myös verovaroista käsittämättömästi maksettavat puoluetukimiljoonat vähenisivät näin ja verorahat saataisiin hyödylliseen käyttöön, vaikkapa terveydenhoitopalveluihin.

vapaamuurarit ja KMS

_______________

Varjoelämää Amerikassa

Kiitos Varjoelämää Américassa -artikkelista (Voima 6/2008). On arvokasta, että vihdoin esitetään siirtotyöläinen eli ”bracero” suomalaisille lukijoille. Kuitenkin artikkeli jättää monia kysymyksiä vastaamatta ja mielestäni jopa vahvistaa joitakin ennakkoluuloja. Lukiessani kysyn itseltäni miksi nämä ihmiset lähtevät ”kauheasta” Meksikosta maahan joka on sanojensa mukaan sama mutta rajan toisella puolella. Toisaalta, kertojan mukaan Meksikossa kohtalo olisi paljon pahempi. Nämä väitteet antaavat minulle kuvan että Meksiko on hyvin samanlainen kun Hollywoodin elokuvat antaavat ymmärtää; hämärä, likainen ja köyhä, eikä Meksikolla ole mitään asiaa tai mielipidettä tähän ongelman liittyen.

Entä mikä on Meksikon maatalouden tila ja mikä sen suhde USA:n maatalouteen? Lopuksi kysyisin: mitä se meille kuuluu täällä kaukaisessa Suomessa? Näkyykö näiden ihmisten työntulos meidän pöydissämme?

Francisco Delahay

_______________

Ilahduttaa ja ei

Oli ilahduttavaa lukea heinä-elokuun Voimasta Harri Kiven kirjoitus koskien mielenterveyskuntoutujien erilaista kohtelua Suomessa ja Italiassa. Voiman juttuja lukiessa tulee usein mieleen Julma-Henrin sanat: ”Ei saa valittaa, Afrikassa on pahemmin.” Toki jutut Myanmarin tilanteesta ja globalisaatiosta ovat tärkeitä, mutta Kiven jutussa parasta olikin tunne siitä, että kerrankin joku puhuu siitä mitä on itse kokenut ja mihin ehkä voisi myös vaikuttaa. Prekariaatin tunnuksen ”Hanki elämä, älä työtä”, jätän omaan arvoonsa.

Elitististä soopaa

_______________

Mihin kyytöt jäivät?

Mihin ovat jääneet Ilmari Majurin antoisat kolumnit? Olisi myös mukava lukea miehen uusista käänteistä aivan juttuna lehdessänne, ja siitä mikä on kyyttöjen nykytilanne.

Nina Juurimaa

_______________

Linja pitää

Kiitos lehdestänne, joka ihailtavasti on pitänyt linjansa.

József

_______________

Taloustoimituksen ”viisaat”

”Kohtuullinen inflaatio ei ole lainkaan paha juttu. Siitä hyötyvät esimerkiksi asunto- ja opintovelalliset suurten talletusten päällä istujien kärsiessä. Ehkä juuri jälkimmäisten ihmisten etujen takia inflaation hallinnasta on tullut talouspolitiikan ykkösprioriteetti.”

Näin siis taloustoimituksen viisaat Voiman numerossa 5/2008. Pieleen meni. Sanonta ”inflaatio syö velat” piti ehkä paikkansa 1970-luvulla, jolloin korkoja säänneltiin ankarasti. Nykyään korot määräytyvät kuitenkin markkinaehtoisesti ja seuraavat inflaatio-odotuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että inflaatio nostaa korkoja ja kurittaa siten yhtälailla myös asunto- ja opintovelkaista.

Mikäli inflaatio ymmärretään rahan arvon alenemisena ja nimellishintojen nousuna, niin siitä kärsivät eniten, vastoin taloustoimituksen väittämää, juuri pieni- ja keskituloiset. Näin siksi, että näillä ryhmillä kulutukseen menee suhteellisesti suurempi osa käytettävistä olevista tuloista kuin parempituloisilla.

Inflaatio hyödyttää teoriassakin vain sellaisia, joiden omaisuus on kiinni muussa kuin rahassa, ja tuolloinkin vain laskennallisen arvonnousun verran. Luulisin, että esimerkiksi asuntovelallista ei hirveästi asunnon laskennallinen arvonnousu lämmitä, jos rahat eivät kohonneiden korkojen vuoksi riitä seuraavan lyhennyksen maksamiseen. Useimmitenhan se asunto ostetaan asumista, ei rikastumista varten.

Elämä on asumista varten

_______________

Kävipä sattuvasti

Löytyipä ihan vahingossa mulle sopiva lehti! Kerrankin kannatti seikkailla netin ihmeellisissä syövereissä lauantai-aamua tuhlaamassa! En ole koskaan edes kuullut tästä lehdestä, mutta kohtapa se kolahtaa postilaatikkoon!

Tavataan pian!

R.K

_______________

Ainot ja reinot

Voimassa 5/2008 oli Voimakalenterissa pieni juttu otsikoltaan Aino nousuun! tamperelaisesta kenkänäyttelystä. Jutussa haastateltiin allekirjoittanutta näyttelyn suunnittelijaa.

Kyllähän haastattelusta saa esiin millaisen kuvan vain, jos irrottaa yksittäisen lauseen asiayhteydestään. Aino- ja Reino-kotikenkien suosiosta puhuttaessa ei todellakaan ole kysymys yhteiskunnassamme vallitsevasta sukupuolien välisestä tasa-arvosta, enkä vastauksellani toimittajalle ottanut lainkaan kantaa tähän kysymykseen.

Sekä Aino- että Reino-kotikengät ovat suomalaisten suosiossa. Mutta vain kotikenkien suosio ei ollut syy tehdä näyttelyä. Hyvä Reino! -näyttely pyrkii valottamaan, miksi ja miten Reino-tossusta on tullut suomaisuuden symboli. Tästä ilmiöstä tässä näyttelyssä on kysymys.

Ritva Palo-oja

_______________

Miksi ei löydy?

Yritin löytää lehteänne Leppävaaran Sellon kirjastosta. Työntekijät kuitenkin olivat autuaan tietämättömiä, eivät muistaneet edes nähneensä. Ja nämä siis kirjaston ”tietotyöläisiä”!

Kysyisinkin nyt, mistä saan Voimaa? Aikaisemmin sitä sai noutaa Sellon alakerrassa sijaitsevasta liikkeestä, mutta tämä liike on lopetettu tai jossain muualla.

Anna

_______________

Toimitus vastaa

Sellon kirjaston musiikki- ja lehtiosastojen tietämillä on hylly, josta meidänkin lehtemme on noudettavissa. Muut jakelupaikat löytyvät netistä, www.voima.fi. Jos voimattomuus ahdistaa, aina voi kysyä lähikuppiloista ja muista mukavista paikoista, haluaisivatko ne Voimaa jakoon, eikä maksa mitään! Otamme myös kiitollisuudella vastaan ehdotuksia uusista jakelupaikoista osoitteeseen jari.tamminen@voima.fi.

_______________

Voima