Lintumaailman ihmeitä
LUONTOJA ON MONEKSI, ja yksi niistä on kirkon luonto. Kirkkohallituksen elokuinen hedelmöityshoitoja koskeva kannanotto nojasi edelleenkin luonnon ja luomisen järjestykseen. Kirkolle, ja vain kirkolle, luonto kertoo, että seksin ainoa tarkoitus on lisääntyminen. Jo tämä väite on virheellinen. Eivätkä kirkko sekä yleisönosastokirjoittelijat kaihda naturalistista virhepäätelmää eli moraaliarvojen johtamista tosiasioista.
Aristoteleen tapaan kristityt olettavat yksilöiden olevan tyytyväisimpiä silloin, kun ne toteuttavat lajiolemustaan. Miehen tai naisen luontoon kuuluu avioliitto. Homo- ja lesbopareille selitetään kohteliaasti, että keskinäinen parinvaihto tekisi heistä onnellisempia, koska vain silloin he voivat täysin toteuttaa luontoaan. Kirkon luonto on metafyysinen ja moraalinen, ei se sama, jota biologit ja muut luonnontieteilijät tutkivat.
Sekä luonnossa että vankeudessa elävät eläimet harrastavat varsin usein homoseksiä. Johannesburgin eläintarhassa on päädytty hedelmöityshoitojen sallimisessa päätökseen, joka kelpaisi malliksi Suomen eduskunnalle.
Tarhaan tuotiin viime vuoden keväällä kaksi komeaa helttakurkea, jotka aivan ilmeisesti olivat pari. Linnut tanssahtelivat, esittivät toisilleen serenadeja ja heittelivät ilmaan risuja ja keppejä, kuten rakastuneiden kurkien tapoihin kuuluu. Helttakurkien urokset ja naaraat ovat täsmälleen samannäköisiä, eikä niitä erota toisistaan kuin eläinlääkäri tai biologi ja hekin vain tutkimalla nukutettujen otusten sisuksia. Näin tehtiin, ja linnut paljastuivat naaraiksi.
Kurjet toteuttavat kirkon opetuksia sikäli, että ne ovat yksiavioisia eli vaikka paikalle olisi tuotu kuinka komea koiras tahansa, Cherry ja Amazona olisivat pysyneet yhdessä. Niinpä Johannesburgin eläintarha päätyi siihen, että molempien tipujen munimat munat hedelmöitetään keinohedelmöityksellä. Helttakurjet ovat lajina hätää kärsimässä ja lajin säilymisen nimissä lesboparikin kelpaa vanhemmiksi.
Samantapainen tilanne oli joitain vuosia sitten Jerusalemin eläintarhassa, jossa pariutuneillle hanhikorppikotkapojille annettiin poikanen kasvatettavaksi. Adoptiovanhemmat huolehtivat pyhässä kaupungissa jälkikasvustaan hellästi, ja netissä kiersi kuvia, joissa nuo ihmisen näkökulmasta liikuttavan rumat otukset seisoskelevat ylpeinä kasvattipoikansa vieressä.
Jään odottamaan, että Aslan, Living Waters ja muut eheyttäjät perustavat erillisen osaston opastamaan nämä hairahtuneet lintuparat elämässään oikeille raiteille.
Gerry B. Ilvesheimo
