Valeri Panjuškinin mukaan Mihail Hodorkovski vangittiin, koska hän yritti muuttaa vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä liian aikaisin.

Valeri Panjuškinin mukaan Mihail Hodorkovski vangittiin, koska hän yritti muuttaa vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä liian aikaisin. Valtio ja yritykset eivät olleet vielä valmiita läpinäkyvyyteen.

Hodorkovskin omistaman Jukosin ylimmän johdon ”salaliittoon” kuului öljy-yhtiön saattaminen pois valtion valvonnasta, opposition rahoittaminen ja uusien, vapaammin ajattelevien sukupolvien kasvattaminen.

Viimeinen, ratkaiseva käännekohta oli Hodorkovskin oligarkkeihin, myös Putiniin, kohdistamat lahjontasyytökset teollisuus- ja valtionjohdon tapaamisessa helmikuussa 2003. Tosin hän myönsi syyllistyneensä samaan itsekin. Hodorkovski vangittiin marraskuussa 2003.

”Hodorkovskin tapaus oli osoitus siitä, ettei järjestelmää voi muuttaa. Hän halusi viedä Jukosin pörssiin, ja se edellytti läpinäkyvyyttä. Hän yritti muuttaa pelin sääntöjä liian varhain”, Panjuškin kertoi vieraillessaan Helsingissä huhtikuussa.

Hodorkovski perusti uudeksi käyntikortikseen Avoin Venäjä -hyväntekeväisyysohjelman. Tarkoituksena oli kouluttaa Venäjän tulevaisuuden toivoja.

”Hodorkovski oli kuitenkin ennen muuta liikemies. Hän halusi lisätä voittojaan.”

Hodorkovskin vangitsemisen jälkeen Jukos hajotettiin. Öljy keskittyi pikku hiljaa oligarkkien käsiin: ”Kun vielä kymmenen vuotta sitten noin 80 prosenttia venäläisestä öljyteollisuudesta oli kansainvälisten yhtiöiden omistuksessa, nyt luvut ovat toisin päin. Kansalla menee taloudellisesti paremmin kuin kymmenen vuotta sitten. Siksi he eivät valita, vaikka 90 prosenttia kaikesta menee oligarkeille. 10 prosenttia on kuitenkin enemmän kuin Jeltsinin aikana.”

Panjuškinin mielestä länsimedia, joka on esittänyt Hodorkovskin Putinin uhrina, ei ole ymmärtänyt uhriksi joutumisen mekaniikkaa. Kyse oli ennen muuta läpinäkyvyydestä, vaikka muitakin syitä Hodorkovskin vangitsemiseen oli.

Hodorkovskin on annettu kirjoittaa artikkeleita lehtiin, koska kirjoittaminen on laillista, eikä sitä ole voitu estääkään.

”Tämä tapaus on Venäjän tulevaisuudelle niin tärkeä, että oikeutta hän kuitenkaan tuskin saa.”

Panjuškin suunnittelee kirjoittavansa seuraavaksi Gazpromista. ”Kaasumonopolista on tehtävä täysin läpinäkyvä kansalaisille. Yritän selvittää, mitä tapahtuu, kun kaasu loppuu parin vuoden päästä Venäjällä.”

Valeri Panjuškin: Mihail Hodorkovski – hiljaisuuden vanki. Tammi 2006. 265 s.

Rita Dahl