Elokuva-arvioita.
Voisitko olla joku muu?
Dynaamisimmat nuoruusvuotensa ohittanut Chriss Waitt ei tunnu löytävän sitä oikeaa. Tai oikeastaan vaihtoehdoista on runsaudenpulaa, mutta aina lopulta Chriss tulee jätetyksi. Jos tämä olisi kaikki mitä A Complete History Of My Sexual Failures tarjoaa, olisin nähnyt sen jo. Monesti.
Elokuva ei kutenkaan tyydy vain silottelemaan pintaa. Alapään, ihmissuhteiden sekä psyyken muodostama alaston kauhun tasapaino hallitsee Chrisin elämää. Etsiessään syytä ainaiselle jätetyksi tulemiselleen Chris läpikäy koko skaalan ammattiauttajista arvauskeskuksiin. Kaikkien ponnistelujen jälkeen paljastuva vastaus on juuri niin lähellä kuin hän pelkäsikin.
Yhden miehen ristiretkessä on paljon sitä elämän makua, jota me koko ajan etsimme toistemme ohi harhaillessamme. Miten helppoa olisikaan olla ihminen, jos tietäisi jo kaiken? Merkittävämpää on epäonnistua ja löytää ehkä siten lähemmäs totuutta. Vaikka kontaten. Tai hillittömän kestoseisokin kanssa kaupungilla hortoillen. Ja kuka edes on sanonut että kenenkään olisi kyettävä seksiin ilman rakkautta? Anteeksi vaan, Viagra. (RM)
Chriss Watt: A Complete History Of My Sexual Failures. Elokuvateattereissa 17.10. Kolme tähteä.
_______________
Mainos, tauti joka tappaa
Mainonta, markkinointi ja kuluttajakapitalismi ovat vanhan vihtahousun keksintöjä. Ei ole olemassa asiaa, joita ne eivät pystyisi tuotteistamaan ja kaupallistamaan. Ne syövät jokaisen vallankumouksen: Che-paita Stockalta 100 euroa, Dieselin kauhtuneet hippifarkut 200 euroa. Yritys tapella markkinoita vastaan tuotteistetaan: Rage Against the Machine levynmyyntilistojen kärjessä, paidat kauppojen hyllyillä.
Mainosmaailmaa kriittisesti kuvaava 99 frangia tulee arvostelun ohella mainostaneeksi unelmaa mainostoimistoduunista miljoonille sitä himoitseville. Elokuvan tekijät nauttivat nokkeluudestaan ja sen esittelystä rajattomasti, ja tekevät samalla pitkitetyn mainoksen ivansa kohteesta. Elokuvassa törkein, rivoin, röyhkein pyrkimys mustamaalata mainostettu tuote, äärimmäinen vastamainos, ylistettiin välittömästi seuraavaksi Cannes-voittajaksi. Vastarinta on mahdotonta, kaiken voi selittää huomiotalouden opein.
Syöksytään hautaan hymyillen.(JT)
Jan Kounen: 99 frangia. Ensi-ilta 10.10. Neljä tähteä.
_______________
Väkivaltaa ilman syytä
Strangers on kliseisen näennäisesti tositarinaan ripustautuva sadistinen kauhuväkivaltaelokuva, jossa kiusantekijät ovat enimmäkseen kasvottomia ja kiusattavat karaktääreinä pelkkiä uhreja ilman sen kummempia persoonaulottuvuuksia. Siinä elokuvailmaisun kaikki vähäinenkin kiiteltävä hukkuu typerien shokkileikkauksien ja muodottomana mölisevän taustamusiikin alle.
Elokuvan kiinnostavin piirre liittyy siihen, ettei se edes yritä esittää väkivaltaa minkään älyllisen, humoristisen, viihteellisen tai esteettisen kierteen kautta. Se ei tutki, kuvaa eikä analysoi, vaan haluaa tarjota perusteettoman uhkailun, alistamisen ja tappamisen samastettavana toimintana. Jos olisin ollut tekemässä tätä elokuvaa en olisi ylpeä itsestäni. Jos elokuvasta tulee suosittu, se kertoo jälleen jotain pelottavaa omasta ajastamme. (TR)
Bryan Bertino: Strangers. Elokuvateattereissa nyt. Yksi tähti.
_______________
Moorella on asiaa
Michael Moore on Amerikan Hannu Karpo. Karpo on suomalainen ikoni karvalakkeineen, Moore puolestaan edustaa maataan lähes poikkeuksetta lippis päässä. Herraviha on molemmilla jampoilla yhtä syvään juurtunutta.
Michael Mooren uusin dokumentti Slacker Uprising kertoo jo totutusti Michael Mooresta. Viitekehyksenä on tällä kertaa hänen neljän vuoden takainen presidentinvaalikiertueensa. Tosi monessa kaupungissa pidettiin herätysjuhlien kaltaisia tilaisuuksia, joissa Moore kannusti slarvailijoita äänestyskopeille. Hän myös jakoi äänestämään lupautuneille pikanuudeleita ja kalsareita.
Olisi todella hienoa, jos Hannu Karpo tekisi oman vaalikiertueen. Suomi on maailman amerikkalaisin maa, eikä meidänkään äänestysvilkkaudessamme ole aina kehumista. Olisi lystiä seurata Karpoa kiertämässä maakuntia, jakamassa juustoa ja poronpaistia kansalaisille. Karpon kiertue-elokuva olisi paitsi kiinnostava myös varmasti parempi kuin Mooren. Turhan paljon oman egon pönkittämiseen keskittynyt Moore horjahtaa siltä hiuksenhienolta rajalta, jolla on koko uransa tasapainoillut.
Tällä kertaa Moorelta tuli paha huti, Karpo ei huteja ammu. (JT)
Michael Moore: Slacker Uprising. Elokuvaa jaetaan netissä ilmaiseksi, saatavilla myös DVD:llä. Kaksi tähteä.
_______________
Riina Merenluoma, Jari Tamminen & Tuomas Rantanen
