Lukuaika: 6 minuuttia

Kuun pimeältä puolelta

Samuli Torssonen tunnetaan kasvoiltaan miljoonissa kodeissa ympäri maailman. Tosin nimeltä hänet tunnetaan Kapteeni Pirkinä, avaruuslaiva Potkustartin päälikkönä. Nyt hän on eturintamassa viemässä suomalaista elokuvaa uudelle alueelle. Kuun pimeälle puolelle.

Poikalapsi on innoissaan. Ensimmäinen yö omalla lautalla. Serkku tuhisee jo unissaan vieressä. Poika ei malta nukkua. Lauttaa rakennettiin melkein koko kesä. Moottori saatiin asennettua aamulla, ja lautta todella liikkui. Poika on onnellinen. Tähtitaivas kimaltelee lautan hiljalleen liplattaessa mökkijärven rantavedessä.

Avaruus on niin suuri. Valtava maailma, josta ihmiskunta tietää niin vähän. Satunnainen pilvi pimentää kuun ja aloittaa samalla kevyen ropinan. Lautan katon sateenpitävyyskin on nyt testattu, poika ajattelee ennen kuin uni vie voiton.

”Mökille. Jos saisi vaikka kahden viikon kesäloman. Se on tällä hetkellä unelmana. Mökki on aina ollut mulle tosi tärkeä rentoutumisen kannalta. Ei puhelinta, ei tietokonetta.”

Tamperelaisen elokuvatuotantoyhtiön Energia Productionsin toimitusjohtaja Samuli Torssonen, 31, nousi maailmankuuluksi vuonna 2005 julkaistulla elokuvallaan Star Wreck: In the Pirkinning. Elokuva oli todellinen pienen budjetin ihme. Olemattomilla resursseilla tuotettiin Suomen ensimmäinen todellisia tietokonetehosteita hyödyntävä, näytelty science fiction -parodia.

Elokuvan nimi kertoo parodian kohdistuvan maailmankuuluun Star Trek -sarjaan ja -elokuviin. Torssosen mukaan kyseessä on kunnianosoitus hänen rakastamalleen maailmalle.

In the Pirkinning on kaikkiaan seitsemänosaisen Star Wreck -sarjan viimeisin osa. Ilmestyttyään se aiheutti pienoisen mediakohun ainutlaatuisen formaattinsa ansiosta. Elokuva oli alusta asti vapaasti ladattavissa internetistä. Ilmaiseksi. Sitä pidetäänkin nykyään Suomen laajimmin levinneenä elokuvana.

Poika rakentaa. Äiti on vähän väliä käynyt tarkastamassa työn tuloksen. Olohuoneen matolla on kiva puuhastella. Legopalikat pinoutuvat halutulla tavalla, tosin poika ei ole täysin tyytyväinen väriyhdistelmiin. Kaikki osat eivät vain sovi kaikkialle, hän tuumii.

Avaruusalus kiitää televisiossa eteenpäin lasersäteiden takaa-ajamana. Rakennelman varjot nousevat ja laskevat. Nousevat ja laskevat. Poika tarkastaa valmiin työnsä valokuvasta, jonka hän oli ottanut rakennelmansa malliksi. Kelpaa, hän päättää ja kiitää esittelemään työnsä äidille.

”Olen aina tykännyt tällä lailla isommista projekteista. Eikä puhettakaan, että olisin tyytynyt tekemään mitään ohjeiden mukaan. Aina piti luoda jotain omaa.”

Energian viimeisin projekti todella todisti, että Suomenkin mittakaavassa hyvälle elokuvalle on vain taivas rajana.

Seitsemännen Star Wreck -osan aikana Torssonen alkoi myöntää ensimmäisen kerran ajatelleensa työuraa elokuvien parissa. Sitä ennen kyse oli vain harrastuksesta. Tai kuten hän  kertoo: koulun rinnalle lisähaasteksi otetusta projektista.

Torssonen muistuttaa, että internet on tänä päivänä pullollaan vastaavia yritelmiä. Suuri ero on toimitusjohtajan mukaan siinä, viedäänkö tuotos kunnialla loppuun asti.

Energia Productions -toiminimi perustettiin virallisesti vasta menestyksen jälkeen, kun huomio oli suurimmillaan. Osakeyhtiö perustettiin vuonna 2006, ja Torssonen aloitti uransa sen toimitusjohtajana.

Torssonen kertoo, että todellisessa unelmatilanteessaan hän vastaisi edelleen vain elokuvien tehostepuolesta. Johtajana voisi toimia joku muu.

Poika pyyhkii kameraa. Ketsuppipullo lojuu tyhjänä lattialla. Kaveri kelaa videokasettia alkuun. Kaverin isä lainasi videokameran työpaikaltaan. Poikien piti huolehtia vain siitä, ettei kamera mene rikki. Käsky on jo unohtunut.

Malttamattomat silmät seuraavat takaperin vilisevää videokuvaa. Tuossa lentää ketsuppia, tuossa näkyy vähän kuvaajan sormia. Se pitää huomioida ensi kerralla.

Olikohan meillä äänitys päällä, hän ajattelee. Kaveri oli tänään kuin ilmetty Mauno Näsä, olisi sääli jos imitointi ei tullut nauhalle. Mauno-paran kohtalona oli kuolla tänään todella verisesti. Nauhuri naksahtaa merkiksi ja katselu voi alkaa. Nauhan alkuun on näköjään jäänyt vielä pari sekuntia viime viikolla kuvatusta Indiana Jonesista.

”Ystävälle on todella vaikea sanoa, että jos et tee työtä, niin mä lomautan sut. Siinä toimitusjohtajuus kuitenkin mitataan, että pystyy tekemään vaikeatkin päätökset.” Toimitusjohtajan ilme on vakavoitunut. Siirrymme keskustelussa selvästi alueelle, joka riipaisee.

Kulahtanut t-paita, rennot farkut ja mutterinmuotoinen kahvikuppi. Neuvotteluhuone näyttää ulospäin enemmän nuorisotalon videopelinurkkaukselta kuin Suomen johtavan uuden elokuvatuotantoyhtiön tilalta.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Toimitusjohtaja vilkuilee taakseen, seinää vasten nojaavaa pahvikuvaa. Darth Vaderin torso tuijottaa takaisin. Torssosen pimeä puoli on löytynyt ja tunnelma on vaivautunut.

”Kun sen riman on kerran tasolleen nostanut, niin sen madaltaminen tuntuu ihan helvetin pahalta. Nälkä kasvaa syödessä. Halutaan aina parempia juttuja, tunnetumpia näyttelijöitä, parempia tehostetaloja. On henkisesti rankkaa luopua niistä. Se on loputon lista.”

Suuret elokuvaprojektit ovat omiaan tuhoamaan tekijöidensä ihmissuhteita siinä missä mitkä tahansa muutkin työt. Tärkeintä on se, että on joku, joka pystyy puhaltamaan työvaiheen poikki toisen päästä.

”Äiti on ollut aina se tärkein tuki. Äiti jelppi ihan älyttömästi viimeisessä projektissa. Ja tietenkin kaikki ne läheiset ihmiset, jotka jaksoivat katsoa tätä sivusta”, Torssonen sanoo vetäytyen samalla kuoreensa.

Poika istuu ruudun ääressä. Koulureppu makaa lattialla työpöydän vieressä. Palaset alkava loksahdella paikoilleen. Tämä näyttää mahtavalta. Ihan samanlaiselta kuin ne pelit mitä pelattiin vanhalla Nintendolla.

”Janne ja Antti tulevat huomenna tekemään ääniroolit. Tämän pitää olla valmiina siihen mennessä.”

Poika on istunut ruudun edessä siitä asti, kun tuli koulusta. Äiti kävi muutaman kerran vain katsastamassa, että kaikki on hyvin. Vessaankaan hän ei ole ehtinyt. Ulkona on jo pimeää.

Poika huokaisee ja nojaa taaksepäin venytykseen ja haukotukseen. Tähdet näkyvät kirkkaina taivaalla. Poika vilkaisee kelloaan ja toteaa, että suosikkisarjan myöhäisillan uusinta on jo alkanut. Televisio päälle ja siinä se Shatner taas käskyttää miehistöään. U.S.S. Enterprise syöksyy eteenpäin, sinne jonnekin missä ei ole aiemmin käyty. Mainoskatkon varma merkki.
Poika kääntyy tuolillaan ja jatkaa graafisten palasien siirtelemistä näytöllä. ”Tämän pitää olla valmis huomenna.”

”15-vuotiaana tein ensimmäiset juttuni. Siitä eteenpäin on aina askel askeleelta menty. Nyt yritetään ottaa sitten aika hemmetinmoista askelta.”

Torssosen seuraava elokuva on nimeltään Iron Sky. Projekti käynnistyi jo vuonna 2007 Star Wreckin jälkimainingeissa, ja tätä rautaa lähdettiin takomaan.

Vanhojen Star Wreck -tuotantojen impulsiivisuus ja vapaa ilmapiiri hylättiin, kun yhtiö lähti toteuttamaan monikansallista projektia. Kyseessä on seitsemän miljoonan euron elokuva. Suomen mittakaavassa siis aivan valtava. Nyt raha määrää, ja kompromisseja on tehtävä. Sijoittajien lisäksi levittäjien sekä valtuutettujen myyntiyhtiöiden toiveet on aina otettava huomioon. ”Tähtäimessä on aina se Hollywood-hömppä”, Torssonen sanoo halveksien.

Tulevan elokuvan tarina on kuitenkin aivan mieletön. Natsit ovat toisen maailmansodan häviön jälkeen vetäytyneet kuun pimeälle puolelle odottamaan uutta mahdollisuutta maailmanvalloitukseensa. Kuka näitä tarinoita oikein keksii?

Nuori mies astuu bussista. Ikaalisten AMK lukee kyltissä. Mitäköhän tästäkin tulee, hän ajattelee. Armeijan rääkin jälkeen olisi ollut niin mukavaa vain löhötä kotona ja jatkaa elokuvien tekemistä.

Kaveritkin ovat jo aloittaneet opiskelut. Mies ei siitä piittaa. Hän on tottunut olemaan yksin. On niin rentouttavaa olla vastuussa vain itselleen. Armeija oli siitä ylellisyydestä kaukana. ”Yksinäinen susi ei kaipaa laumaa”, hän murahtaa.

”Iron Skyn idea oli jo vuonna 2006 olemassa. Heti seuraavana vuonna tajusimme, ettemme pysty tähän yksin. Liha puuttui luiden päältä.”

Torssonen ei konkreettisesti ollut etsimässä idealle käsikirjoittajaa. Sattumalta hän tapasi kirjailija Johanna Sinisalon eräässä palkintojenjakotilaisuudessa. Idea esiteltiin.

”Johannalla tuntuu olevan samanlainen huumorintaju. Me ruokitaan häntä kieroilla ideoilla ja Johanna luo sitten sen kokonaisuuden.”

Tuottajaa selvästi miellyttää kertoa tarina tapahtumasta, jolla uusi projekti saatiin käynnistymään.

Tuotantoyhtiö huomasi pian tarvitsevansa apua myös muilla osa-alueilla. He aloittivat yhteistyön Blindspot-yhtiön kanssa. Työnjako saatiin järjestettyä Energialle hyvin mieluisaksi.

”Meidän vastuumme käsittää erikoistehosteet, käsikirjoituksen ja ohjaamisen. Tässä järjestyksessä.” Valmiiksi provosoiva aihe ei varmasti helpota urakkaa. Natsit tuntuvat olevan aiheena aina kiistakapula. Saati sitten tilanteessa, jossa yksi tärkeimmistä rahoitusyhteistyökumppaneista on saksalainen.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Aihetta ei kuitenkaan ole lähdetty kumartelemaan vaan tämäkin projekti viedään loppuun asti. ”Ja kunnialla! Iron Sky on teattereissa vuonna 2011.”

Johtaja makaa sängyssä. Hän makaa koska ei muuta voi. Mies ei ole koskaan tuntenut oloaan näin huonoksi. Hän palasi eilen Etelä-Ranskasta. Viikon elokuvamessut tekivät tehtävänsä. Tai oheistoiminta teki. Pitkät markkinointia täynnä olevat työpäivät paahtavassa kuumuudessa pakottivat hakemaan nopean rentoutumisen alkoholista. Viikon tissuttelu ei ole koskaan muistuttanut itsestään näin vakavalla tavalla.

Televisiossa elokuvajuhlista näytetään maailmantähtiä tepastelemassa iltapuvuissa hymyillen punaisella matolla. Rentoa meininkiä salamavalojen välkkeessä.

Todellinen työ tehdään perässä juoksemalla, lupailemalla ja esittelemällä. Myymällä itseään kenelle vain joka haluaa maksaa, veren maku suussa. Kaksi eri maailmaa samassa kaupungissa.

Johtaja kohottaa päätään tyynyltä ja tuijottaa ikkunasta ulos.

Katuvalo valaisee kasvot maalaten ne kelmeiksi, jopa sairaan näköisiksi. Harmaa pilvitaivas peittää horisontin, eikä tähtiä näy. Kuu on pimeä tänä yönä.

_______________

Rakkaudesta lajiin

Fanien tekemät filmit parodioivat & kunnioittavat esikuviaan. Toisille ne ovat silkkaa harrastusta, toisille astinlauta rahakkaampiin projekteihin.

Star Wars -fanifilmi I.M.P.S. – The Relentless sai ensi-iltansa vuonna 2005. Netissä ja ilmaiseksi.

Lyhytfilmi mukailee huumorin keinoin propagandistisia dokumentteja, joissa Yhdysvaltojen lentotukialukset seilaavat maailman merillä ratkomassa ongelmia, levittämässä demokratiaa ja vähän Jumalan sanaakin. Parodiassa taisteluryhmä RHC Relentlessin partioalue kattaa galaksin ulkokaarteen, jossa Imperiumin sotilaat ylläpitävät rauhaa ja järjestystä.

Samoin kuin esikuvansa, myös tämä mokumentti selittää kaikki sotilaiden tekemiset parhain päin. Vaikka I.M.P.S. tapahtuu ”kauan sitten, kaukaisessa galaksissa”, on sen tapahtumat melko vaivatonta siirtää myös kotoisempiin maisemiin.

Vuonna 2005 ilmestyneen Star Wreck: In the Pirkinningin tavoin myös I.M.P.S. on fanien tekemä. Lupia ei ole oikeuksien haltijoilta pyydelty eikä niitä tarvitakaan. Niin kauan kuin kukaan ei ansaitse teoksella suoraan, ei tekijänoikeusrikkomusta ole tapahtunut. Jos teosta myytäisiin, Lucasfilm Ltd:n juristiarmeija iskisi valoa nopeammin.

Se, että kukaan ei I.M.P.S.illä mitään ansaitse, vapauttaa tekijät irrottelemaan tavalla, joka ei ikinä onnistuisi kaupallisessa tuotannossa. Se muun muassa heittää Imperiumin stormtrooperit vastakkain Alien– ja Predator-elokuvista tuttujen veijareiden kanssa.

Siinä missä Star Wreckin tekijät kanavoivat saamansa huomioarvon itsenäisen elokuvan rahoituksen haalimiseen, I.M.P.S.-työryhmä on pysynyt uskollisena projektilleen. He ovat hioneet filmiä oman toimen ohella, ja aikatauluista on myöhästytty pahemmin kuin VR:n junat konsanaan. Ensimmäisen osan ilmestyessä tekijät ilmoittivat, että kahdeksanosaisen sarjan loput jaksot ilmestyvät 4–6 viikon välein. Lopulta sarjan toinen osa ilmestyi joulukuussa 2009, miltei viisi vuotta myöhässä.

Lohduttavaa näiden myöhästymisien keskellä on se, että myös isolla rahalla liikkeellä olevat tahot onnistuvat mokaamaan aikataulunsa. Hieman ennen I.M.P.S.in ensi-iltaa vuonna 2005 George Lucas ilmoitti työstävänsä uutta Star Wars -tv-sarjaa. Vuosien varrella sarjan ensi-ilta on siirtynyt tasaisin väliajoin kauemmas tulevaisuuteen, tällä hetkellä puhutaan vuosista 2011 ja 2012.

Jari Tamminen

www.impstherelentless.com

I.M.P.S. katsottavissa myös Fifissä.

_______________

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Ville Matilainen

  • 1.3.2010