Syytteet Göteborgin mellakoinnista kahta suomalaista aktivistia vastaan hylättiin. Tuomari kehotti aktivisteja maastoutumaan ensi kerralla paremmin.

Huonosti ilmastoidussa ikkunattomassa huoneessa Helsingin käräjäoikeudessa istuu syytettynä kaksi miestä, joiden voisi iltapäiväjournalismin perusteella kuvitella olevan vaarallisia. Jos Ruotsin oikeuslaitosta on uskominen, nämä miehet ovat vastustaneet demokratiaa ja onnistuneet jopa vaarantamaan Ruotsin ulkosuhteet. Aikamoinen saavutus.

On kesäkuun loppu, ja kyse on oikeudenkäynnistä, jossa käsitellään vuoden 2001 Göteborgin eu-huippukokouksen aikaisia mielenosoituksia. Göteborgissa tapahtumat saivat kummallisen käänteen, kun poliisi ympäröi Hvitfeldtskan lukion alueen konteilla saartaen 650 ihmistä alueelle ja estäen näitä osallistumasta mielenosoituksiin.

Kun syyttäjä esittää syytteen vihreiden nuorten ja opiskelijoiden vino:n puheenjohtajalle Tapio Laaksolle ja postimies Reko Ravelalle väkivaltaisesta mellakoinnista, läsnäolijat kuuntelevat hievahtamatta. Lautamiehet seuraavat tilannetta keskittyneesti. Toimittajat raaputtavat muistiinpanoja kiivaasti.

Laakso ja Ravela korostavat puolustuspuheenvuoroissaan, etteivät tehneet väkivaltaa. Poliisin saarrettua koulun pehmusteisiin ja valkoisiin haalareihin pukeutunut ryhmä, ”valkohaalarit”, pyrki pääsemään poliisin piirityksen läpi.

Syytettyjen mukaan kyseessä oli lähinnä symbolinen yritys. Pehmusteiden tarkoitus oli suojata itseä ja poliiseja vammoilta. Laakso muistuttaa, että kun samaa tekniikkaa käytettiin vuoden 2000 Kuokkavierasjuhlissa, poliisi antoi tekijöille ainoastaan rikesakot.

Jännitys oikeussalissa tiivistyy, kun päästään katsomaan videomateriaalia tapahtuneesta.

”Valitettavasti ei ole popcornia”, tokaisee tuomari Marko Lepistö.

Ruudulle tulee teksti Ingresfilmen, johdantoelokuva. Siinä mustapukuiset ja naamioituneet nuoret kokoavat kiviä kasoihin. Toisinaan nähdään jopa kivien heittelyä. Parinkymmenen minuutin jälkeen alkaa ihmetyttää, miten nämä kuvat liittyvät syytettyihin.

Helsingin Sanomien toimittaja lähtee salista.

Seuraavaksi näemme Ravelan mukaan nimetyn videon. Parinkymmenen valkoisiin haalareihin ja kypäriin sonnustautuneen ihmisen joukko seisoo paikallaan.

Näemme, että Ravelalla on suurehko pahvinen kilpi. Ravela juttelee vierustoverinsa kanssa. Odotamme jännittyneinä. Välillä joukko puskee poliisirivejä kohti. Ei onnistu. Valkohaalarit perääntyvät ja taas seisoskellaan.

”Tuleeko tässä joku loppuhuipennus?” kysyy pitkästyneen oloinen tuomari. ”Jos näkisi jotain, joka edes auttavasti liittyy syytteeseen.”

”Tapio Laakso”-niminen video on kertausta. Valkohaalarit seisovat, puskevat poliiseja kohti, perääntyvät ja seisovat. Useaan kertaan Laakson kasvot ympyröidään opettavaisesti punaisella ympyrällä. Toisinaan tsuumataan Laakson kasvoihin, joiden suojana on joukon kirkkain, keltainen kypärä. Video loppuu kuvaan, jossa poliisihevonen syö ruohoa. Tuomari huokaa.

Lounastauon jälkeen syyttäjän päätodistaja, poliisi Mats Sjöström selostaa ylimalkaisesti Göteborgin tapahtumia. Saamme tietää hänen olleen vuorossa aamukuudesta neljään, ja että hän vain seurasi määräyk-siä. Kiinnostavaksi homma menee, kun poliisi kuvailee valkohaalareita.

”Vita överallerna hade sköld” (valkohaalareilla oli kilpiä), poliisi kertoo. Tulkki kääntää: ”Heillä oli aseita”.

”Olikohan noin?” hätkähtävät tuomari ja puolustasianajaja Heikki Salo. ”Eikös sköld ole kilpi?”

Jossain vaiheessa Sjöström kertoo, että valkohaalarit olivat oikein sympaattisia nuoria, eikä hänellä ollut ongelmia heidän kanssaan.

Seuraavaksi esiintyy puolustuksen yllätystodistaja Tord Björk Göteborgin Maan Ystävistä. Björk kertoo olleensa ryhmässä, joka piiritystilanteessa neuvotteli poliisien ja mielenosoittajien välillä.

Kun Björk kertoo Attac-kansalaisjärjestöstä, tulkki ymmärtää termin hiukan toisin. ”Sitten tuli hyökkäys”, tulkki selvittää. Yleisö purskahtaa nauruun.

Björkin mukaan neuvotteluryhmä pääsi poliisin kanssa yhteisymmärrykseen tilanteen rauhoittamisesta. Poliisi ei pitänyt lupaustaan, vaan hyökkäsi mielenosoittajia kohti.

”Då kom hästar mot demonstranter…” Björk selostaa. ”Sitten tulivat äänestäjät”, kääntää tulkki. ”Hevoset!” huudahtaa yleisö.

Syyttäjä ja puolustaja kysyvät yhä uudestaan lisäkysymyksiä. Lautamiesten kiinnostus alkaa vähitellen hiipua. Tuomari nojaa tuolillaan taaksepäin ja tuijottaa kattoon. ”Eiköhän tämä tapaus ala olla selvä jo”, hän tokaisee.

Seitsemän tunnin jälkeen istunto lähestyy loppuaan. Viimeisinä sanoinaan puolustusasianajaja ihmettelee, miksi kahdestakymmenestä valkohaalarista vain kahta on syytetty.

Tuomari päättää oikeudenistunnon: ”Jos ihmettelette, miksi ainoastaan teitä on syytetty, niin kannattaisi miettiä maastoutumista. Ensi kerralla Ravelalle puolet pienempi kilpi, ja Laakson kannattaisi valita joku muu kuin keltainen kypärä.”

Tapaus olisi vain hupaisa näytelmä, ellei kyseessä olisi mielenosoitus, jossa poliisi ampui mielenosoittajia kohti oikeilla luodeilla. Kolme loukkaantui, yksi vakavasti. Mielenosoittajat ovat Ruotsissa saaneet ennenkuulumattoman kovia tuomioita. Poliisi ei ole tuomioita saanut.

Suomessa syytteet Laaksoa ja Rekolaa vastaan hylättiin. Syyttäjä on ilmoittanut valittavansa päätöksestä.

Anna-Reetta Korhonen