Facebook kaatui elokuussa. Ei hätää, pelastus tulee syyskuussa, kun Diaspora julkaistaan. Sosiaalisen median vallankumous!
New Yorkin yliopistossa tietotekniikkaa ja ohjelmointia opiskelevilla Daniel Grippillä, Maxwell Salzbergilla, Raphael Sofaerilla ja Ilya Zhitomirskiyllä on unelma. Yksityisyyden turvaava, henkilökohtaisesti kontrolloitava, tee-se-itse-pohjainen, vapaa ohjelmisto sosiaaliseen mediaan.
Helmikuussa 2010 opiskelijat osallistuivat samalle luennolle sosiaalisesta mediasta ja internetin yksityisyydestä. Vierailevan professori Eben Moglen puhe teki nuoriin suuren vaikutuksen.
Nuoret opiskelijat ymmärsivät alan perustavan ongelman. Yksityisyyttä ei ole olemassa internetissä. Kaikki tieto, mitä ihmiset koskaan itsestään tuottavat virtuaaliseen universumiin, päätyy ennemmin tai myöhemmin jonkun käsiin. Käsiin, joihin tiedot eivät oikeasti kuuluisi. He tajusivat myös, etteivät ole yksin ajatuksen kanssa.
Diaspora-ryhmä muodostui tälle pohjalle. Ideoita kehiteltiin siihen pisteeseen asti, että he tajusivat lopulta kaiken olevan toteutettavissa. Tietyin varauksin.
Opiskelijat päättivät hakea idealleen rahoitusta lahjoitusten avulla. Tavoitteena oli saada kasaan kesäkuuhun mennessä 10 000 dollaria lahjoituksia. Opiskelijoiden mukaan summa riittäisi tila- ja laitevuokraan sekä yleisesti elämiseen.
”Me lupaamme kirjoittaa koodia joka päivä täydet kolme kuukautta. Luomme alustan täysin rajattomille mahdollisuuksille, jotka ovat täysin irrallaan jonkun muun kuin sen käyttäjän vallasta”, he ilmoittivat.
Toukokuun viimeisellä viikolla ryhmälle oli kertynyt lahjoituksia miltei 200 000 dollaria. Idealle oli löytynyt vastakaikua, suoranaista vastahuutoa.
Vaikka idean aattellinen lähtökohta oli saada sosiaaliseen mediaan järkeä ainaisten ansaitsemismahdollisuuksien sijaan, näyttelee raha jo nyt suurta osaa hankkeen tulevaisuudesta. Tällainen määrä lahjoituksia kertoo selvää kieltä siitä, että ihmiset haluavat muutosta.
Tekijöidensä mukaan Diaspora on sosiaalinen kanava, jossa käyttäjät voivat kertoa toisilleen kuulumisiaan, lähettää toisilleen valokuvia, tekstejä sekä muuta sisältöä.
Kuulostaako tutulta?
Diaspora eroaa maailman jo valloittaneista Facebookista ja Twitteristä siinä, että sitä rakennetaan alusta asti pyrkimyksenä luoda täysin vapaa ohjelmisto: sen käyttäjänä voi olla kuka vain, ja sen toimintoihin voi vaikuttaa kuka vain.
Diaspora on myös askel kohti todellista sosiaalista mediaa: ympäristöä, jossa käyttäjät todella luovat itse ympäristönsä ja tuottavat sen sisällön täysin itse. Diaspora on sanalla sanoen hyvä alku.
Vapaa ohjelmisto, tai avoin lähdekoodi, mahdollistaa siis kehitystyön tämän ympäristön ja sen käyttäjien hyväksi. Ei siis ohjelman alkuperäisen luojan tai sen omistavan yrityksen. Tämä ratkaisu estää myös mahdolliset väärinkäytöt: kukaan ei voi saada ohjelmistoa käyttävistä ihmisistä minkäänlaista hyötyä, ei rahaa eikä informaatiota.
Tai tietenkin voi. Ja varmasti yritetäänkin, mutta lopulta joku osaava käyttäjä vain muokkaa vapaata ohjelmaa uusiksi siten, ettei juuri sitä keinoa taloudellisen hyödyn tai käyttäjien yksityisten tietojen tavoittelussa voi enää käyttää.
Diaspora on hajallaan asuvien yksilöiden omissa käsissä.
Facebookin asema on ollut turvattu koko sen olemassaolon ajan. Koko sen olemassaolon ajan on myös kirjoitettu sen puutteista, epäeettisistä toimista ja suoranaisesta vakoilusta käyttäjiensä kustannuksella.
Suurin syy Facebookin koskemattomuuteen on ollut se, että ensimmäisenä todellisena jättiläisenä se on aina pystynyt itse kirjoittamaan omat sääntönsä tai tarvittaessa muokkaamaan niitä haluamaansa suuntaan.
Tällaisessa tilanteessa hallitsija ei ole vastuussa kenellekään.
Entäpä jos noita kaikkia sääntöjä ei olisi?
Jos Facebookista otettaisiin vain kaikki se, mikä alun alkaenkin teki siitä käsittämättömän suositun. Tämän rungon päälle rakennettaisiin vaihtoehtoinen järjestys, jonka täydellisenä hallitsijana olisivat sen käyttäjät. Eivät omistajat, kasvottomat moderaattorit tai mainostavat yritykset.
Vaikka Diaspora tulee alusta asti olemaan hyvin Facebookin oloinen eli pääasiassa keskustelukanava, ovat sen mahdollisuudet täysin rajattomia.
Erilaisia yhdistyksiä, kansanliikkeitä, faniklubeja ja pelejä tullaan aivan varmasti vieläkin näkemään, satunnaisia peniksenkuvia unohtamatta. Suuri ero on siinä, että käyttäjällä on täysi valta omaan tekemiseensä.
Facebookin koko markkinapotentiaali perustuu suoramainontaan. Kanavan kautta yrityksille on lapsellisen helppo mainostaa tuotteitaan juuri oikean ikäisille, rotuisille, kokoisille ja muotoisille ihmisille.
Mitäpä jos nämä tietyn ikäiset, rotuiset, kokoiset ja muotoiset käyttäjät pystyisivät vain nopealla klikkauksella tekemään kaiken mainonnan täysin mahdottomaksi? Tällaisessa tilanteessa suoramainonta törmää todelliseen suoraestoon.
Yksityisyys on pitkään ollut kivi Facebookin kengässä. Diaspora lupaa paljon, mutta se myös siirtää vastuun takaisin kuluttajalle, sen käyttäjälle. Aika näyttää, miten me osaamme tämän ottaa.
_______________
Diaspora tulee!
Diaspora on tarkoitettu serverittömäksi ohjelmaksi, joka hajautetaan jokaiselle käyttäjälle. Tämä poistaa kokonaan omistus-käyttö-suhteen ongelmat.
Diaspora julkaistaan 15.9.2010.
Diasporalla on oma Facebook-ryhmä, join-diaspora.
_______________
Ville Matilainen
