Olisivatko siivoojat valmiita vastavuoroiseen tukilakkoon laajentaakseen Yalen jatko-opiskelijoiden jo nyt mittavia etuuksia.
OPINTONI YALEN yliopistossa Connecticutissa alkoivat viime lukuvuonna paikallisten siivoojien ammattiliiton lakolla, jota monet omia järjestäytymisoikeuksiaan peräävät jatko-opiskelijat tukivat marssimalla ja toimimalla lakkovahteina.
Osa professoreista siirsi luentonsa pois kampukselta, osa tukeakseen lakkoa, osa varjellakseen herkkiä yaleläissieluja traumatisoitumasta tapahtumista. Professorien solidaarisuus sai absurdejakin muotoja: sosiologian luentomme siirrettiin professorin country clubin juhlasaliin. Pientä purtavaa oli luonnollisesti tarjolla. Voi vain kuvitella kuinka kiitollisia lakkoilevat siivoojat olivat tästä eleestä.
YHDYSVALTOJEN arvostetuimpiin yliopistoihin lukeutuvan Yalen maisteri- ja tohtoriopiskelijat perustivat vuonna 1990 etujaan ajamaan GESO:n (Graduate Employees and Students Organization). Yhdistyksen tavoitteena on saada jatko-opiskelijoille oikeus järjestäytyä ammattiliitoksi ja neuvotella keskitetysti työsuhteista. GESO määrittelee jatko-opiskelijat yliopistotyöläisiksi (higher education workers) ja sitoo itsensä siten yhdysvaltalaiseen työväenliikkeeseen.
Vaikka jatko-opiskelijat tukilakkoilivat jalosti parantaakseen paikallisten siivoojien työsuhteita, kyynisempi mieli saattaa kysyä, olisivatko siivoojat valmiita vastavuoroiseen tukilakkoon laajentaakseen Yalen jatko-opiskelijoiden jo nyt mittavia etuuksia.
Gesolaisten sinänsä oikeutettuja vaatimuksia tuleekin helposti tarkastelleeksi hemmoteltujen yläluokkaisten älykkönuorten kapinana.
Tohtoriopiskelijat saavat koulutuksensa ilmaiseksi yhdessä maailman parhaista opinahjoista, ja heille vielä maksetaan liki 20 000 dollarin eli noin 15 000 euron stipendi jokaisena lukuvuonna. Opiskelija tosin joutuu tekemään opiskeluun liittyvää ja tärkeätä työkokemusta antavaa opetustyötä kahdesta neljään kurssin verran.
Suomalainen korkeakouluopiskelija saa parhaimmillaan opintorahaa ja asumistukea yhteensä 3 875 euroa lukuvuodessa, opintolaina mukaan luettuna 5 855 euroa, ja tuntee pian alemmuudentunnetta yaleläistä kanssasisartaan kohtaan. Vaikka hyvinvointivaltiostaan ylpeä olisikin.
YALEN JOHTO VASTUSTAA opiskelijoiden järjestäytymistä ammattiliitoksi. Yliopistojohdon mukaan professori ja opiskelija muodostavat ikiaikaisen opettaja-oppilassuhteen, eikä sitä pidä sekoittaa työsuhteeseen.
Jatko-opintoihin liittyvä opetusvelvollisuus on osa opintoja eikä siis työsuhde. GESO:a vastustaa myös moni yaleläinen. Sen jäsenhankintataktiikkaa on arvosteltu voimakkaasti. Jäseniä on muun muassa syytetty opiskelijoiden ahdistelusta ay-aktivismiin liittyvillä asioilla.
Jokaiselle uudelle opiskelijalle on määrätty oma värväri, jonka tehtävänä on saada tulokas mukaan joukkoihin. Jos opiskelija ei ole ollut halukas liittymään GESO:n riveihin tai on myöhemmin yrittänyt erota liikkeestä, on häntä saatettu odottaa luennon loputtua ja vaadittu tilille päätöksestään.
Yalen opiskelija-aktivismi on levinnyt muihinkin eliittiyliopistoihin. Ivy Leagueen kuuluvat Columbia, Brown sekä New Yorkin (NYU) ja Pennsylvanian yliopistot ovat kunnostautuneet opiskelijoiden ammattiyhdistysliikkeessä. Kuitenkin vain NYU:lla on virallisesti hyväksytty opiskelijoiden ammattiyhdistys, ja tämänkin sopimus on raukeamassa elokuussa 2005. Presidentti Clintonin hallinnon aikana opiskelijoilla oli laillinen oikeus järjestäytyä ammattiliitoksi, mutta nuoremman Bushin kaudella oikeus on kumottu. Ympyrä sulkeutuu, George W. Bush opiskeli Yalessa kuten isänsä.
AY-LIIKE YHDYSVALLOISSA eroaa huomattavasti pohjoismaisista sisaristaan. Kun Suomessa valtaosa, 70–80 prosenttia, työvoimasta on järjestäytynyt ammattiliittoihin professoreita ja kanttoreita myöten, on ay-liikettä USA:ssa pidetty pikemminkin työväenluokan asiana, eikä järjestäytymisaste yllä edes 13 prosenttiin. Korkeasti koulutetut eivät yleensä kuulu ammattiliittoon, ja ajatus professoreiden ammatillisesta järjestäytymisestä nostattaa lähinnä naurunpyrskähdyksiä.
Lisäksi Yhdysvalloissa on 32 miljoonaa työntekijää, joilla ei ole laillista oikeutta järjestäytyä. Heitä ovat muun muassa maatyöläiset, kotiapulaiset ja itsenäiset urakoitsijat sekä monet Yhdysvaltojen hallinnossa työskentelevät. Siksi yaleläisopiskelijoiden taistelu oikeudesta järjestäytyä on nostattanut niin tunne- kuin mediakuohua. Kermaperseiden kapina jatkuu.
Mira Karjalainen
