Kaupungit turvallaan

Lukuaika: < 1 minuutti

Kaupungit turvallaan

Vainoharhaisessa Suomessa opitaan ostamaan turvaa.

Rakentamista ohjaa Suomessakin yhä enemmän yksityisomaisuuden turvaaminen. Näin on myös Britanniassa, jossa kameravalvonta kukoistaa ja keskituloiset vetäytyvät aidatuille asuinalueille.

Uuden kaupunkisuunnittelun tuomaa brittiläistä onnettomuutta esittelee journalisti Anna Minton kirjassaan Ground Control: Fear and happiness in the twenty-first-century. Luokkajärjestelmän riuduttamassa Britanniassa pelot hallitsevat kaupunkeja.

Tutkija Hille Koskelan kirja Pelkokierre taas kuvaa pelokasta Suomea. Nykyään kaavoittaja ei välttämättä ymmärrä, että muillakin kuin kuluttajilla on oikeus kaupunkitilaan.

Suomessa uskotaan turvallisuudessa hyvään suunnitteluun. Esimerkkinä Koskelan tutkimuksessa mainitaan Tampereen Muotialan asuinalue. Siellä rakentamisen turvateknologiaa koskevaa normistoa ei tarvita, koska pyrkimyksenä on sosiaalinen kontrolli.

Asiantuntijalle ”sosiaalinen kontrolli” on rikosten tai epäilyttävän käytöksen ehkäisemistä fyysisen ympäristön suunnittelulla. Konsepti kumpusi Yhdysvalloissa aikoinaan poliisin tarpeista. Periaatteena on, että rikokselle ei anneta tilaisuutta. Esimerkiksi sisäänkäynnit voidaan sijoittaa niin, ettei piiloutuminen lähistölle onnistu.

Mintonin ja Koskelan kirjoista selviää, että kaupunkisuunnittelijoiden ratkaisut nakertavat yhdessä elämisen käytäntöjä, sillä ne perustuvat ajatukseen, että ulkopuolinen on aina potentiaalinen pahantekijä.

Pelokkaan rakentamisen arkkityypit löytyvät köyhien maiden megakaupungeista, kuten São Paulosta, sekä globaalin finanssitalouden keskuksista, kuten Lontoosta. Niissä eriarvoisuus kukoistaa ja rikkaat ovat pitkään vetäytyneet omaan yksityisyyteensä.

Uutta on, että järeät puolustuskeinot ja pelokkaat asenteet kulkeutuvat luksusalueilta kaikkien arkeen.

Jo vuosikaudet kansainväliset tutkijat ovat osoittaneet, ettei turvaratkaisujen sisäänrakentaminen sinänsä edistä turvallisuutta. Sen sijaan turvallistamisen imperatiivi lisää vainoharhaisuutta ja eristäytymistä.

Koskelan mukaan asenteet kovettuvat sitä mukaa kuin virkavalta, media ja tutkijat pönkittävät oletusta, että rikollisuuden ja sosiaalisten ongelmien taustalla piilee erilaisuus ja/tai ulkopuolisuus.

Suomessakin on kai syytä tottua sisäänpäin lämpiävyyteen, kaikkialle ilmestyviin kieltoihin ja vainoharhaisuuden kukoistamiseen, vaikka vielä sukupolvi sitten suomalaiset olivat oppimassa avoimuutta ja kaupunkilaiselämälle ominaista vieraiden kanssa sovussa elämistä.

Koskela sanookin, ettei ”kaikkien mahdollisten asioiden turvallistaminen edistä kenenkään turvallisuutta”.

Hille Koskela: Pelkokierre: Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta. Gaudeamus 2009. 397 sivua.

Anna Minton: Ground Control: Fear and happiness in the twenty-first-century. Penguin 2009. 240 s.

Eeva Berglund

  • 2.2.2010