Kohta puhuttiin jo totuudesta, ja todettiin, ettei ole olemassa vain yhtä totuutta, vaan niitä on yhtä monta kuin on näkökulmia milloin mihinkin käsiteltävänä olevaan asiaan.
Harry Potter ja viisasten kivi -kirjan viimeisessä luvussa Harry Potter sanoo sairasvuoteeltaan professori Dumbledorelle tahtovansa tietää totuuden erinäisistä asioista. ”Totuus”, Dumbledore huokaisi. ”Se on kaunis ja hirvittävä asia, ja sitä tulisi siksi käsitellä erittäin varovaisesti.”
Voiman toimituksessa käväisi jokin aika sitten ryhmä teatteri-ilmaisun opiskelijoita, jotka yhteisöteatterin koulutusjaksonsa aluksi halusivat kuulla meidän näkemyksiämme median mahdollisesta korruptoituneisuudesta. Kohta puhuttiin jo totuudesta, ja todettiin, ettei ole olemassa vain yhtä totuutta, vaan niitä on yhtä monta kuin on näkökulmia milloin mihinkin käsiteltävänä olevaan asiaan. Kustannuspäällikkö Rantanen sanoi jotain sensuuntaista, että mediassa käydään taistelua siitä, mikä näistä totuuksista on yhteisesti hyväksytty käsitys siitä, mikä on totta.
Tässä tilanteessa journalistin perimmäisenä tehtävänä voisi olla suhteuttaa näitä väitteitä todellisuudesta median ulkopuolella olevaan todellisuuteen. Näin ei usein tapahdu. Ns. tietoyhteiskunnassa media ei enää keskity kertomaan todellisuudesta vaan pikemminkin kopioi ja välittää eteenpäin eri tahojen arvioita ja kommentteja siitä. Jos kommentoidaan Afganistanin tilannetta, lähtökohtana ei ole se miten ihmiset elävät Afganistanissa, vaan se miltä Afganistanin tilanne mediassa näyttää.
Aristoteles määritteli aikoinaan, että ”totuus on, kun sanotaan siitä mikä on että se on, tai siitä mikä ei ole että se ei ole”. Myöhempien aikojen tieteenfilosofit ymmärsivät, ettei aina ollut niin selvää, mitä se olevainen itse asiassa on. Totuuden koherenssiperiaatteen mukaan tiedon onkin sovittava yhteen aikaisemman tietomme kanssa, ”hyväksyttäviä ovat vain sellaiset lauseet, jotka eivät ole ristiriidassa muiden lauseiden muodostaman joukon kanssa”.
Kekkonen kuitenkin sanoi, että ”niinhän se on, että parhaat tarinat eivät ole tosia, mutta niiden hyvä puoli on siinä, että ne voisivat olla tosia”.
Peik Johansson
