Kanoja & kojootteja

Lukuaika: 3 minuuttia

Kanoja & kojootteja

Netti: Vuosittain lähes miljoona ihmistä ylittää Yhdysvaltain rajan laittomasti. Meksikolaisten lisäksi luvattomia rajanylittäjiä tulee Keski-Amerikan maista. Rajan voi ylittää lähinnä kahdella tavalla. Täällä lisänäkökulmia Varjoelämää Américassa -juttuun.

Kanoja & kojootteja

Vuosittain lähes miljoona ihmistä ylittää Yhdysvaltain rajan laittomasti. Meksikolaisten lisäksi luvattomia rajanylittäjiä tulee Keski-Amerikan maista. Rajan voi ylittää lähinnä kahdella tavalla.

Kolmella tuhannella dollarilla saa väärennetyn henkilöllisyystodistuksen ja ”valmennuskurssin”, jonka aikana rajanylittäjälle annetaan uudet vaatteet ja hänet prepataan vastaamaan rajavartioston kysymyksiin oikealla tavalla.

Toinen tapa ylittää raja on lähes puolta edellistä halvempi ja siksi paljon yleisempi. Pollo, ”kana” eli luvaton rajanylittäjä, maksaa oppaalle eli ”kojootille” 1600 dollaria. Opas kuljettaa pienen ryhmän ”kanoja” halki aavikon ja rajan yli. Hintaan sisältyy jatkoyhteydet Yhdysvaltojen puolella. Epätoivoisimmat ja köyhimmät rajanylittäjät myöntyvät toisinaan huumemuuliksi.

Kalifornian ja Meksikon raja oli kauan suosituin rajanylityspaikka. 1990-luvulla rajavartiointia tehostettiin ja rajavartioston käyttöön tuli huipputeknologiaa, joka hankaloitti laitonta rajanylitystä huomattavasti. Nykyään useimmat maahan tulijat pyrkivät rajan yli Arizonan alueella. Samalla he ottavat entistä suurempia riskejä.

Arizona on kuivaa ja kesäisin äärimmäisen kuumaa autiomaata, joka asettaa rajanylittäjät fyysiselle koetukselle. Äärimmäisen ilmaston lisäksi alueella elää lukuisia myrkyllisiä käärmeitä ja hämähäkkejä.

Viimeisen vuosikymmenen aikana luvattomien rajanylittäjien kuolemat rajalla ovat kaksinkertaistuneet. Vuonna 2005 yli 500 ihmisen raportoitiin kuolleen yrittäessään rajanylitystä Arizonassa. Kuumuus ja nestehukkka ovat merkittävimpiä kuolemaan johtaneita tekijöitä.

_______________

Kenen maa?

Tiukan tulkinnan mukaan lähes kaikki amerikkalaiset ovat luvattomia siirtolaisia.

Amerikka on jakautunut siirtolaiskysymyksen äärellä. Vastustajille luvattomat siirtolaiset ovat yhteiskunnan parasiitteja, jotka ”varastavat terveyspalvelumme ja käyttävät lapsensa kouluissamme ilmaiseksi”.

Jotkut ihmisoikeusaktivistit vastustavat luvatonta siirtolaisuutta sillä perusteella, että ulkoa tuleva halpa työvoima painaa pienituloisten palkkoja alas ja ajaa tällä tavoin yhteiskunnan köyhimpiä yhä suurempaan ahdinkoon.

Radikaaleimmimman kannan mukaan koko kysymys on täysin absurdi. Valkoiset ryöväsivät Amerikan itselleen tapettuaan ensin kaikki alkuperäisasukkaat. Monien ”laittomien” meksikolaisten asuttama Kalifornia oli osa Meksikoa vielä 1800-luvun alkupuolella. Meksiko joutui luopumaan ”Ylä-Kaliforniasta” maiden välisen sodan seurauksena vuonna 1848.

Osa meksikolaisista ja amerikkalaisista onkin sitä mieltä, että Kalifornia kuuluisi Meksikolle, tai Meksikon alkuperäisasukkaille.

_______________

Surullisen kuuluisa H.R. 4437

Keväällä 2006 USA:ssa leimahti laaja kansanliike luvattomien siirtolaisten puolesta. Seuraukset olivat siirtolaisten kannalta ikävät.

Poliittisesti siirtolaisuus on hankala aihe, josta mielummin vaietaan. Talvella 2006 luvaton siirtolaisuus nousi kuitenkin kuumaksi puheenaiheeksi amerikkalaisessa mediassa. Yhdysvaltain edustajanhuone hyväksyi lakiehdotuksen H.R. 4437, jonka mukaan luvaton siirtolaisuus ja kaikki siihen liittyvä toiminta, kuten siirtolaisten avustaminen, luokiteltaisiin ”törkeäksi rikokseksi”.

Amerikkalaisen rikosoikeiden mukaan törkeästä rikoksesta tulee rangaista vähintään vuoden vankeusrangaistuksella. Luvattoman siirtolaisen työllistämisestä olisi lakiehdotuksen mukaan seurannut jopa kymmenien tuhansien dollarien sakot.

mainos

Lakiehdotus laukaisi jättimäisen kansanliikkeen Yhdysvaltojen sisällä. Vastaavaa ei oltu nähty sitten Vietnamin sodan protestien.

Eri puolilla maata miljoonat ihmiset – siirtolaiset ja amerikkalaiset heidän rinnallaan – marssivat rauhanomaisissa protestimarsseissa huutaen iskulauseita Sí, se puede! ja We are all immigrants!

Mielenilmaukset huipentuivat toukokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2006, jolloin järjestettiin ”päivä ilman siirtolaisia”. Miljoonat siirtolaiset jättivät menemättä töihin osoittaakseen amerikkalaiselle valtavirralle heidän työpanoksensa merkityksen Yhdysvaltojen taloudelle.

Toukokuun ensimmäisen taloudellisia vaikutuksia ei ole koskaan julkisesti puitu, mutta lakiehdotus H.R. 4437 kumottiin lopulta senaatissa.

Kriitikkojen mukaan lakiehdotus itsessään oli oiva osoitus siitä, kuinka huonosti edustajanhuoneen jäsenet ymmärtävät amerikkalaista arkea ja ekonomiaa. Suurin osa epävirallisista siirtolaisista on ovat ahkeria työntekijöitä, ja he tarjoavat Yhdysvalloille halpaa työvoimaa, jonka avulla nostetaan bruttokansantuotetta.

Monien siirtolaisten mielestä kevään 2006 kohu on aiheuttanut vain harmia. Siirtolaisten oikeuksia ajava Armando Ascencio puhuu monien suulla: ”Marssien tarkoituksena oli parantaa siirtolaisten asemaa, mutta itse asiassa ne vain pahensivat tilannetta.”

Aikaisemmin siirtolaisten oikeuksia ei ehkä puolustettu julkisesti, mutta toisaalta heidän annettiin olla jota kuinkin rauhassa. Nyt tietoisuus luvattomien siirtolaisten valtavasta määrästä on iskostunut amerikkalaisten mieleen. Kevään marssit johtivat rasistisiin vastaliikkeisiin ja siirtolaisuuden vastainen liike kasvatti suosioaan.

Viranomaiset reagoivat protesteihin tekemällä muutamia show-luonteisia ratsioita. Watsonvillen ja Salinasin hispaanivaltaisissa kaupungeissa useita perheitä hajosi, kun vanhemmat karkoitettiin rajan taakse lasten jäädessä sukulaisten hoiviin Yhdysvaltojen puolelle.

”Olisi paljon parempi, jos raja olisi löyhempi ja ihmiset pääsisivät kulkemaan edes takaisin, samalla tavalla kuin 1960–1970-luvuilla”, Ascencio toteaa.

Maija Butters

  • 9.9.2009