Voiko mies törmätä lohduttomampaan keski-ikäistymisen merkkiin, kuin se, etteivät kadulla kävelevät tytöt enää huomaa häntä?
Voiko mies törmätä lohduttomampaan keski-ikäistymisen merkkiin, kuin se, etteivät kadulla kävelevät tytöt enää huomaa häntä?
Riku Korhosen Hyvästi tytöt huumorilla ladattu, milankunderamainen tilitys hetkestä, jolloin ihminen tajuaa nuoruuden jääneen lopullisesti taakse. Teoksessa 36-vuotias mieskertoja huomaa muuttuneensa läpinäkyväksi nuorille vastakkaisen sukupuolen edustajille ja alkaa retrospektiivisesti käydä läpi kokemuksiaan heistä.
Muistelosta kehkeytyy parisenkymmentä novellin ja pakinan välimailla kaartelevaa kertomusta, jotka kartoittavat erilaisia tyttötyyppejä. Mukana on muun muassa ensi-ihastus Josefiina, raapimiseen mieltynyt Iines sekä kaukaa jumaloitu lahjapuodin myyjä.
Tarinat varioivat tragikoomista kaavaa, jossa kotikutoinen donjuan yrittää tyydyttää läheisyydenkaipuutaan eri tyttöjen kanssa mutta Kohtalo – eli tyttöjen salaperäinen oikukkuus – useimmiten ajaa suhteen kiville. Ensyklopedisessa naislajittelussaan ja luonnosmaisessa kepeydessään Korhosen teos muistuttaa paljon Juan Manuel de Pradan Pimpit-klassikkoa.
Varttumisen kuvauksena Hyvästi tytöt on eräänlainen autoeroottinen nekrologi, jossa kertoja heittää hyvästejä seksuaaliselle nuoruudelleen. Kerrontaa hallitsee lempeästi itseironinen ote, jossa kertoja katselee toilailujaan hymyn lävitse. Huumori kukkii, kun pikkupojan seksuaalinen epävarmuus kypsyy nuorenmiehen seksuaaliseksi epävarmuudeksi.
Korhonen kirjoittaa totutun näppärästi ja hauskuutta pidättelemättä, mutta kokonaisuutena kertomuskokoelma jää epätasaiseksi ja ohueksi. Vaikka teos ajoittain leikkaa tarkasti tyttöyden mysteeriseen psykopatologiaan, jää liian moni sen teksteistä vain pinnallisiksi raapaisuiksi.
Esimerkiksi tarina, jossa joutomies elää hetken aikaa rikkaan perijättären siivellä, ei jaksa naurattaa edes karikatyyrimäisenä pastissina. Jos taas epäsäätyisen huoltosuhteen päättymisen on tarkoitus korostaa ihmiselon kovuutta, kirjailija odottaa lukijan mielikuvitukselta jo akrobaattista venyvyyttä.
Riku Korhonen: Hyvästi tytöt. Sammakko 2009. 185 s. Kolme tähteä.
Tero Tähtinen
