Poliittinen eläin: Ilvekset käyvät vähiin Suomessa uusien kaatolupien myötä.

”Tässä voidaan puhua ilvesten massateurastuksesta”, Jussi Ristonmaa toteaa. Hän on WWF:n suurpetoasiantuntija ja Wild Lynx ry:n entinen puheenjohtaja.

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi marraskuussa kaatoluvat 214 ilvekselle. Vuonna 2007 ilveksien kaatolupia annettiin 127. Maa- ja metsätalousministeriö ylitti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) antamat suositukset kestävistä kaatomääristä. Päätöstä perusteltiin porotaloudelle maksettavien vahingonkorvauksien suuruudella.

”Tällaisissa tilanteissa raha aina voittaa eläintensuojelun. Suomi on sitoutunut turvaamaan itä–länsi-käytävän Venäjältä Ruotsiin, jotta geneettistä vaihtelua pääsisi tapahtumaan. Poronhoitoalueelle myönnettyjen kaatolupien määrä uhkaa tätäkin.”

Ministeriö arvioi ilvesten jo aiheuttamien vahinkojen ja vuoden 2007 loppuvuoden tietojen perusteella, että ilveksien tappamia poroja tulee löytymään noin 800 vuoden 2008 loppuun mennessä. Ilvesten osalta valtion maksettavaksi tulee siis noin 500 000 euron vahingonkorvaukset porotaloudelle. Vuonna 2007 ilvekset aiheuttivat porotaloudelle noin 300 000 euron vahingot.

Kaatolupia myönnettiin poikkeuksellisen suuri määrä nimenomaan poronhoitoalueelle.

”Alueella ovat uhattuina myös karhut, sudet ja ahmat. Ilves ei aiemmin ole ollut näin suuri tuhojen aiheuttaja. Mietin, ovatko lajit menneet sekaisin. Ollaanko vahinkojen aiheuttajista enää totuudenmukaisia? Mitään järkevää syytä ilvesten aiheuttamille tuhoille ei tiedetä. Varsinkaan mitään näin yhtäkkistä, mikä perustelisi kaatomäärien kasvun. Ilvesten luontainen ravinto ei alueella vähentynyt.”

Kun ilves kaadetaan sen tekemän vahingon takia, eläimen sukupuolta tai alueen eläinten sukupuolisuhdejakaumaa ei selvitetä. Ristonmaa huomauttaa, että tämä voi vääristää kannan pitkäksi aikaa.

”Sukupuolisuhdejakauma ei ole aina 50–50. Jos alueelta kaadetaan ainoat lisääntymiskykyiset naaraat, tilanne on paha. Eläimiä uhkaavat myös erilaiset sairaudet, tällöin eläimiä kaatuu enemmän kuin on suunniteltu, ja se voi aiheuttaa taantumaa kantaan. Mitään muuttuvia tekijöitä ei ole otettu huomioon.”

Ilves (Lynx lynx) on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. RTKL:n arvion mukaan ilveksiä on Suomessa 1 500 yksilöä. Ristonmaan mukaan uudet kaatoluvat eivät aja ilvestä sukupuuttoon, mutta kantaa ei myöskään haluta kasvattaa. ”Ymmärrettävää kaatolupien määrä ei kuitenkaan ole.”

Hän huomauttaa myös, että Suomessa täytyy vain luottaa tilanteeseen, jossa lajimääriä tarkkailevat metsästäjät.

”Porotalous on laillinen elinkeino Suomessa. Tuntuu silti, että nyt on pukki kaalimaan vartijana. Resursseja ei myönnetä puolueettomaan lajien tarkkailuun riittävästi.”

Hannele Huhtala