Kirjoittanut Sonja Hyppänen

Iltahämärän soundtrack

Lukuaika: < 1 minuutti

Iltahämärän soundtrack

Ben Mandelsonin mukaan studio on keinotekoinen paikka musiikille.

”Se hetki, kun päivänvalo vaihtuu yöksi, meidän musiikkimme on ääniraita tälle ajalle. Se on voimakkaan emotionaalista aikaa, kaunista ja runollista”, muusikko Ben Mandelson maalaa.

Mandelson soittaa Les Triaboliques -kokoonpanossa havaijinkitaraa, mandoliinia, plektrabanjoa ja laoutoa sekä monia muita kielisoittimia. Kriitikoiden ylistämä trio julkaisi syksyllä ensilevynsä Rivermudtwilight.

Lokakuussa Helsingissä piipahtanut Mandelson toteaa, että kaikessa on kyse soundista. Yhtyeensä soundia hän kuvailee dusk-coreksi, iltahämärän ytimeksi.

Mandelsonin musiikilliseen historiaan kuuluu muun muassa punkkia, folkia ja maailmanmusiikkia.

”Me olemme kolme vanhaa ukkoa, mutta oikeastaan pidämme toisistamme ja yhdessä soittamisesta. Ryhmän muodostaminen ei ollut meidän ideamme, vaan levy-yhtiö ehdotti sitä. Minä, Lu Edmonds ja Justin Adams emme olleet uneksineetkaan, että voisimme tehdä tätä yhdessä”, Mandelson kiittelee.

Mandelsonin puheista paistaa läpi, että musiikki on kokemus niin levytettäessä kuin keikoillakin. Mandelson tuottaa levyjä lontoolaisen GlobeStyle Recordsin johtajana. Yksi viimeisimmistä hänen tuottamistaan levyistä äänitettiin Ghanassa.

”Levyn tekeminen ja nauhoittaminen siellä oli kaunista. Kappaleiden taustalla linnut laulavat ja lapset leikkivät, mutta se ei haittaa. Se on musiikin luonnollinen konteksti.”

Mandelson kokee studion olevan – jos ei täysin luonnoton – niin ainakin keinotekoinen paikka musiikille. Hän toteaa, että ihmiset eivät kuule musiikkia studioissa vaan konsertissa ainutlaatuisena kokemuksena.

”Minä uskon elävän musiikin arvoon. Se on jotain todella erityistä, koska se ei ole kulutushyödyke. Kun ajattelee näin, ei tee tuotetta vaan kokemuksen”, Mandelson pohtii.

Länsimaalaisen musiikkibisneksen vakiintunut tapa tehdä musiikkia on Mandelsonin mielestä vain yksi malli.

”Kehittyvissä maissa – en tiedä onko tämä enää termi jota pitäisi käyttää – on useita tapoja tehdä musiikkia. Sille on sosiaalisia, rituaalisia ja henkisiä syitä, joissa ei aina ole rahaa mukana. Siihen kuuluu erityisellä ja sosiaalisella tavalla suora livekokemus. Musiikkia ei tehdä vain bisneksenä.”

Les Triaboliques Helsingin Korjaamolla 23. marraskuuta, esitys on osa Maailman musiikin keskuksen Etnosoi!-festivaalia 9.–23.11.

Sonja Hyppänen