Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailasta itseään palkkamaltin hyveet eivät kuitenkaan koske. Kahdessa vuodessa Sailaksen kuukausipalkka on noussut 53 600 markasta 60 000 markkaan eli noin 10 000 euroon. Sailas itse kieltäytyy kaikista asiaa koskevista kommenteista.

Suomalaiset ovat vuosien varrella tottuneet valtiovarainministeriön valtiosihteerin Raimo Sailaksen saarnoihin säästäväisyyden, maltin ja kieltäymyksen merkityksestä, oli kyse sitten julkisista menoista tai palkankorotuksista.

Edellisen kerran Sailas vaati suomalaisia tyytymään pieniin palkankorotuksiin elokuussa kokoomuksen Nykypäivä-lehden haastattelussa.

”Ei ole viisasta lähteä suuriin palkankorotuksiin. Jos ajamme itsemme ulos kansainvälisiltä markkinoilta muita korkeammilla palkankorotuksilla, on sen korjaaminen erittäin tuskallinen prosessi”, valtiosihteeri varoitteli tuloneuvotteluihin valmistautuvia työmarkkinajärjestöjä.

Sailasta itseään palkkamaltin hyveet eivät kuitenkaan koske.

Valtiosihteerin palkka nousi viime helmikuussa 4,9 prosenttia, joka on reilusti kaksi kertaa enemmän kuin muiden palkansaajien kuittaama tupo-korotus. Vuonna 2001 hän kuittasi noin kuuden prosentin palkankorotuksen.

Kahdessa vuodessa Sailaksen kuukausipalkka on noussut 53 600 markasta 60 000 markkaan eli noin 10 000 euroon.

Sailas itse kieltäytyy kaikista asiaa koskevista kommenteista.

Sailas kuuluu muutenkin siihen valtionhallinnon palkka-aateliin, jolle maksetaan reippaasti taulukkoja parempaa sopimuspalkkaa. Sailas on ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen johdosta selvästi parhaiten tienaava virkamies.

Vain Kelan pääjohtajalla Jorma Huuhtasella, Rahoitustarkastuksen johtajalla Kaarlo Jännärillä ja Suomen pankin johtokunnan jäsenillä on suuremmat virkatulot.

Viimeisten, vuodelta 2000 olevien verotietojen mukaan Sailas kuitenkin tienaa reilun kerroksen voita leipätyönsä päälle. Hänen vuositulonsa olivat tuolloin 857 404 markkaa eli yli 71 000 markkaa kuukautta kohti.

Kun Sailaksen virkapalkka oli toissa vuonna ”vain” 53 000 markkaa, nosti hän sivutuloja runsaan 17 000 markan edestä. Se vastaa jo melko hyväpalkkaisen suomalaisen kuukausipalkkaa.

Sailas ei ole suostunut julkisuudessa paljastamaan, mistä hänen sivutulonsa ovat peräisin.

Muihin suomalaisiin verrattuna melko reippaat palkankorotukset ovat koskeneet myös muuta valtionhallinnon ylintä virkamiesjohtoa. Yhteinen nimittäjä on se, että tälle noin sadan hengen joukolle maksetaan muutenkin korkeampaa palkkaa kuin taulukot sallivat.

Sopimuspalkkaisten avokätisten palkankorotusten taustalla ovat erityisen valtion palkkaseurantatyöryhmän linjaukset. Niiden mukaan huippuvirkamiesten palkkoja verrataan yksityisen sektorin vastaavantasoisissa tehtävissä olevien johtajien palkkakehitykseen. Ajatuksena on huolehtia valtionhallinnon ”kilpailukyvystä” johtajien työmarkkinoilla.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kansan Uutisissa.

Antero Eerola