Helsingin kaupungin sosiaaliviraston mukaan kaupungin rakennusvirasto sovittelee yhä vähemmän graffitinmaalaajien kanssa.

Helsingin kaupungin sosiaaliviraston mukaan kaupungin rakennusvirasto sovittelee yhä vähemmän graffitinmaalaajien kanssa. Rakennusvirasto suostuu sovitteluun yleensä vain ensikertalaisten kanssa.

Tiukka linja on osa Stop töhryille -hanketta. Vuodeksi 2005 töhryprojektiin on budjetoitu 1 350 000 euroa. Siitä 550 000 euroa menee Siisti stadi -projektiin, muun muassa sähkökaappien putsaukseen.

Lisäksi kaupunki hankkii projektiin varoja tarjoamalla puhdistus- ja hallintopalveluja julkisille ja yksityisille toimijoille. Rakennusviraston mukaan kaupunki arvioi saavansa ensi vuonna alihankintasopimuksista 500 000 euroa.

Viime toukokuussa poliisi otti kiinni 15-vuotiaan pojan maalaamasta tagia Viikin vedenpuhdistamon jätemaaalueella Helsingissä. Tutkintailmoituksen mukaan töhry tehtiin vedenpuhdistamon sivurakennuksen seinään, mutta todellisuudessa seinästä oli jäljellä vain pieni osa.

Käräjäoikeus tuomitsi pojan lievästä vahingonteosta kahdeksaan päiväsakkoon sekä maksamaan korvauksia. Rakennusvirasto ei suostunut sovittelemaan tapausta, koska tekijän ei katsottu olevan ensikertalainen. Hänen hallustaan löydettiin viisi spray-pulloa.

”Sovittelu etenkin vähäpätöisissä tapauksissa olisi tärkeää. Stop töhryille -projektilla riittäisi joka tapauksessa töitä”, sanoo johtava ohjaaja Stig-Göran Lindholm Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta.

Lindholm oli oikeudenkäynnissä kertomassa sosiaalityön näkemyksen tapauksesta. 15-vuotiaan rangaistus laski 230 eurosta 100 euroon Lindholmin lausunnon ja hänen esittämänsä valokuvan perusteella.

Lindholm uskoo, ettei graffitiongelma ratkea koskaan kokonaan. Yhdeksi ratkaisuksi hän ehdottaa paikkaa, jossa voisi vapaasti tehdä graffiteja. ”Se karsisi hyvin tehokkaasti pois kaverit, jotka tekevät töhryjä.”

Rakennusviraston nimettömänä pysyttelevä johtava virkamies toteaa, että tällaiset paikat lisäisivät ”laittomien” graffitien määrää.

Johtava virkamies uskoo graffitien olevan kymmenen vuoden päästä marginaalitapauksia. ”Jos ongelma elää yhä, yhtenä vaihtoehtona on töhryhankkeen nykyistäkin suurempi rahoitus ja tehokkaampi valvonta.”

”Toimijat eivät saisi olla vainoharhaisia. On pöyristyttävää, että yhteiskunta alkaa määritellä kulttuurin ja taiteen sisältöä. Vielä 1980-luvulla graffitit olivat osa kaupunkitaidetta. Puhutaan kulttuurikaupungista ja sitten toimitaan kuin fasistit 1930-luvulla”, kaupunginvaltuutettu Kimmo Helistö kritisoi.

Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti Stop töhryille -hankkeen jatkamisesta 17. marraskuuta. 17 valtuutettua äänesti vastaan ja 41 puolesta. 27 äänesti tyhjää.

Sami Takala