Liftaaminen on täysipäisenä harrastuksena Suomessa ollut tuntematon kaista, tähän asti.
Liftaaminen on täysipäisenä harrastuksena Suomessa ollut tuntematon kaista, tähän asti. Suomen eka liftariryhmä perustettiin vuoden 2003 lopussa, esikuvina erilaiset eurooppalaiset liftariklubit ja nettiyhteisöt. Idean toimintaan saivat Minna Pietarila ja Teppo Moisio. Minna ja Teppo haalivat kokoon porukan, jota jo kehtaa kutsua klubiksi. Takana ei ole mitään yhteistä ideologiaa – selkein yhteinen nimittäjä on kiinnostus liftaamiseen.
Nyt toiminta on pärähtänyt käyntiin pieninä tapaamisina, ja sähköisesti sanaillaan netissä osoitteessa liftari.org. Veteraaniliftarina synkistelin aluksi, että mihin nyt tarvitaan ”klubia”, kun muutenkin voi liftata! Yhdessä voi kuitenkin vaihtaa kokemuksia ja ystävystyä muiden liftareiden kanssa ja nostaa yhdessä liftauksen jaloa kissanhäntää pöydälle.
Voisiko löytyä uuteen tekniikkaan liittyviä keinoja, miten naisten liftaus sujuisi rauhassa? (Tunnen naisliftareita, joiden mielestä naisten yksinliftaus, ainakin Pohjoismaissa, on kaiken aikaa ok.)
Ulkomailla liftanneiden kavereiden kokemukset tulevat arvokkaiksi, kun aiotaan tuntemattomille teille. Viimeksi nettisivuilla on keskusteltu liftaamisesta Italiassa ja Sloveniassa ja siitä, missä ei saa liftata. (Kannattaako moottoritiellä ylipäätään liftata?!)
Käytännön seikkojen lisäksi on ollut yritystä pohtia liftaamisen filosofista puolta. Klubin arkistossa nettiosoitteessa http://bittiliftari.blogspot.com voi lukea tarinoita Suomen kansan liftauskokemuksista. (Sinne voivat kulkeutua omatkin tarinasi.) Siis ehtaa kansanperinnettä, mutta henkilökohtaisesti en usko, että katoavaa sellaista.
Tienposken harrastus tuntuu olevan vireätä ja nousussa monessa ilmansuunnassa. Esimerkiksi Venäjällä ja Liettuassa on liftariklubeja ja toimintaa, ja liftareita näistä maista löytyy netistä esimerkiksi Vilnius Hitchhiking Clubin sivuilta www.autostop.lt, joilla on myös mahdollisesti liftausmaailman kattavimmat linkit.
Liettualaisten linkeillä on nettisivuja 11 maasta, viimeksi mukaan tulleena Argentiina. Itse löysin sieltä puolalaisen pariskunnan Kinga & Chopinin sivut, joista välittyy suurta liftausmatkailun iloa. Pariskunta on matkustanut vuodesta 1998 maan ääret ja päivittää sivujaan tien päältä.
Jos kotimaa masentaa, Vilnan klubin sivuilta voi bongata jonkin liftausyhteisön lähiaikojen tapaamisen, vaikkapa Saksasta tai kenties Siperiasta.
Liftauspointteja: ekologista, sosiaalista, ilmaista, ja nyt myös halutessasi kotimaisesti klubiyhteisöllistä!
Timo Vartiainen, peukalokyytiläinen vuodesta 1980