Mitä? Voivatko teutonit olla tyylitajuisia ja soulaavia? Vastaus: Voivat.
Mitä? Voivatko teutonit olla tyylitajuisia ja soulaavia? Vastaus: Voivat. Saksalainen levymerkki Santorin julkaisee toisen Ambassadors-kokoelman laadukasta ja monipuolista drum’n’bassia. Tunnelmat vaihtelevat Young Ax:n viidakosta ja Court Jester’s Crew (Telmo A. remix) skarootsista modernimpaan Double J:n ja Duo Infernalen jytkeeseen. Levyn päättää kansanmusiikkitrio Jääräpäiden ja Simon V:n tunnelmallinen Nuku nuku nurmilintu. Aijaijaijai kun on hienoa.
Ambassadors2. The Santorin Roots’n’Future Collection. Santorin.
Viisi tähteä.
_______________
Sanoja sanoja sanoja! Hiphop elää sanoista, riimeistä ja rytmistä. Lappeenrantalainen Kaucas sanoo sanottavansa taiten, erottuen täten edukseen mitäänsanomattomasta läppäräpistä. Saastaa suoltuu suusta, ja musiikin jylhät ja synkemmät fiilikset nostavat ihokarvat pystyyn. Välillä ahdistutaan ja välillä kelaillaan syntyjä syviä. Mikäs siinä, jokseenkin täydellistä – hyvät kelat piristää ja sivistää.
Kaucas: Saastaa suusta. Bad Vugum.
Neljä tähteä.
_______________
AB-10 on tuottajakaksikko ja Uptown Selector musakollektiivi Helsingistä, ja nyt on julkaistu yhteisvinyyli berliiniläiselle Dubflash-levymerkille. U.S. on juurevaa ja jouhevaa dubbia. Laulua on ehkä hieman liikaa kaiutettu, mutta muuten tavoitetaan ”ne oikeat taajuudet”. AB-10 on elektro:nisempaa dubbingia ja varmasti passelia soundsystemkamaa. Laadukas paketti, kyllä tätä kelpaa pyörittää lautasella.
AB-10 & Uptown Selector. Dub Flash.
Neljä tähteä.
_______________
Helsinkiläisen Puoskarin debyyttialbumi on toimivaa psytrancea. Levy käynnistyy Aamuvenytysbiisillä, ja sitten olo onkin orgaaninen koko loppupäivän. AivoMäyrä-kappaleen aikana aloitin laskemaan aivopoimujeni lukemattomia makkaroita ja kartoittamaan hermoratojeni hämähäkinseittejä. Sitten keskityin kuuntelemaan ajatusteni kuplimista, kunnes huomasin, että minulla on kädet, voin tehdä mitä vain, olen osa kaikkeutta.
Puoskari: The Audio Hustler. Freakdance Records.
Neljä tähteä.
_______________
Parikymppiset parolalaisnuoret panevat parastaan tällä kuuden biisin mini-cd:llä. Paikoitellen hysteeriseksikin äityvä englanninkielinen konepunkprogerap on tiukkaa, mutta kuitenkin svengaavaa. Innostunut asenne musiikin tekemiseen välittyy kuulijalle, ja biisit ovat juuri oikean mittaisia. Jos joku luulisi tietävänsä, millainen ideaalilevyn dramaturgian pitäisi olla, tässä olisi hyvä malli.
Phuzy: Sightseeing. Bad Vugum.
Neljä tähteä.
(JC)
_______________
Arja Saijonmaalla ei oikeastaan ole mitenkään kaunis ääni, hänellä on aika outo intonaatio ja hän on herkästi taipuvainen pateettisuuteen. Mutta ei kaikkien kuulukaan laulaa kuin Whitney Houston, riikinruotsia saa ääntää niin kuin haluaa, ja sitä paitsi pikku mahtipontisuus silloin tällöin voi olla ihan viehättävää.
Neitsyt Marian kirkon kryptassa Fransiskus Assisilaisen maisemissa nauhoitetulla albumillaan Saijonmaa esittää lähinnä Mikis Theodorakisin hienoja kappaleita pelkän pianon säestyksellä. Minuun teki suuren vaikutuksen Hanns Eislerin Brecht-sävellys, jossa väsynyt hevonen pohtii ihmisen raadollisuutta.
Arja Saijonmaa: Nära. Kirkelig Kulturverksted.
Viisi tähteä.
(PJ)
_______________
J. Crawford, Peik Johansson
