Pyhäkoulussa oli kerrottu, mitä tarkoitti rakastaa lähimmäistään, ja tehtävävihkosessa oli tyhjä sivu täytettäväksi tuolla aiheella.
Olin varmaan noin kuuden vanha, kun kirjoitin ensimmäisen kerran kirjoituskoneella. Pyhäkoulussa oli kerrottu, mitä tarkoitti rakastaa lähimmäistään, ja tehtävävihkosessa oli tyhjä sivu täytettäväksi tuolla aiheella. Kerran yksin kotona ollessani sitten lainasin isän manuaalista kirjoituskonetta, ujutin pyhäkoulun tehtävävihkoseni kirjoituskoneen telalle, ja ensimmäinen konekirjoitusliuskani olikin aika tarkkaan puhdasta kuullunymmärtämistä.
Tarinan tiivistetty synopsis meni suunnilleen näin: Ville oli saanut omaa rahaa ja meni kauppaan ostamaan muutaman nallekarkin. Kaikki rahat tietysti menivät, ja kun hän tuli ulos kaupasta, vastaan tuli Liisa, joka oli katkaissut jalkansa ja kulki kainalosauvoilla. Alakuloisen oloinen Liisa näki Villen karkit ja pyysi saada yhden. Ville tiesi, miten tärkeää on rakastaa lähimmäistään, ja antoi Liisalle koko pienen irtokarkkipussinsa. ”Saat kaikki, koska olet sairas ja kuljet kainalosauvoilla.”
Miltei koko aikuisikäni ajan olen silloin tällöin itsekseni pohdiskellut sitä, miksi on keksitty sana ”jeesustella” tarkoittamaan jonkinlaista tekopyhää hurskastelua, sitä, että ilmaisee ikään kuin vakavissaan kaksinaismoralistisia näkökantoja, joita ei todellisuudessa itsekään ota todesta. Miksi tuota kutsutaan jeesusteluksi? Tarinoiden Jeesushan nimenomaan pyrki toimimaan ulkokultaisuutta vastaan ja paasasi ihan tosissaan rakkauden, nöyryyden ja solidaarisuuden sanomaa. Mikähän ihmeen diinariaate onkaan onnistunut tekemään noista sanoista niin naurettavan kuuloiset, ettei solidaarisuudesta puhuvaa oteta vakavassa maailmassa ja reaalipolitiikassa ihan todesta?
Tässä pääsiäisen alusajan Voimassa on useampi tarina, joka ui vastavirtaan. Yksi ei tahdo tehdä töitä, toinen pantiin 18 vuodeksi eristysselliin, koska kertoi maansa valmistavan ydinasetta. Jouko Turkka menee radikaalisuudessaan jopa niin pitkälle, että kutsuu Voiman lukijoita äärimmäisen sovinnaisiksi ja pitää teidän käsityksiänne globalisaatiosta epäanalyyttisinä.
Voiman kannen kuvassa on mallina runoilija Arto Merenheimo. Hänen proosarunonsa Bushland über alles löytyy tämän Voiman sivulta 24.
Peik Johansson
