Steen 1:sen mielestä on pakko tehdä jotain rankkaa, jos haluaa ottaa kantaa.

”Se kirjoitetaan sitten tästä lähtien Steen 1”, toteaa pöydän toisella puolella istuva pitkä ja teräväkatseinen mies. Aiemmin hän on esiintynyt levyllään ja julkisuudessa vuonna 1997 Helsingissä kaksi poliisia surmanneen tanskalaismiehen koko nimellä, mutta nyt sukunimi on vaihtunut numeroon lehtihaastatteluissa ja Salaliittoteoria-levyn uusintapainoksessa.

”Päätettiin näin levy-yhtiön kanssa. Ihan kunnioituksesta surmattujen omaisia kohtaan.”

Kohua murhaajan nimellä esiintyvä muusikko ja hänen sanoituksensa ovat jo ehtineet herättää. ”Rap-artisti ylistää poliisisurmia”, julisti Ilta-Sanomat aukeaman kokoisessa jutussaan tammikuun lopussa. Levy-yhtiötä syyteltiin poliisisurmien valjastamisesta myyntityöhön.

”Muistaakseni ne murhat pyöri lööpeissä puol vuotta. Tais ne iltapäivälehdet saada oman osuutensa masseista”, Steen 1 kuittaa.

Artistin mielestä on pakko tehdä jotain rankkaa, jos haluaa ottaa kantaa. ”Ihmiset ovat niin turtuneita. Jos tekisin levyn seksistä, saisin sanoa mitä vaan, mutta jos kritisoin yhteiskuntaa…”

Silti hän on itsekin hämmästynyt levyn nostattamasta haloosta.

”Totta kai täytyy kärjistää asioita. Eihän tämä levy mitään journalismia ole. Noi kyttäläpät on vaan kielikuvia. Ne kuvastelee turhautumista.”

Steenin kotiseudulla Itä-Helsingissä poliisi ei ole kaikille ystävä. Jos kiinniotettuja nuoria pahoinpidellään ja spreijaajalta murtuu poliisin käsittelyssä niska, ei se herätä luottamusta.

”Mä en soita kytille. Ne ei oo ikinä auttanu mua. Se järjestelmä ei oo meitä, vaan ylempää keskiluokkaa varten”, Steen kertoo.

”Mehän maksetaan kyttien liksat. Niiden pitäis palvella meitä, eikä meidän joutua nöyristelemään niitä.”

Artistin mielestä sivistynyt yhteiskunta tarvitsee poliisia, mutta virkavallalta tulisi edellyttää myös ammattitaitoa.

”Voidaan puhua poliisin resurssipulasta, mutta ei se oikeuta tollaseen, että pannaan kaula poikki. Kätilöopistollakin on resurssipula, mutta onko lapsikuolleisuus kasvanut?”

Steen 1 haluaa levyllään herättää keskustelua, mutta ”ei sitä tulis kuunnella kuin piru raamattua”. Hän toivoo, että keskustelu ei juuttuisi biisien sanoitusten kauhisteluun. ”Ne on tehty vihan puuskassa, ja ihmisten pitää käsitellä niitä samalla tavalla.”

Artisti muistuttaa, että hänen musiikkinsa kuvaa todellisuutta. ”Yksityiskohdat ei välttämättä oo totta, mut jokaiselle aiheelle ja hahmolle löytyy vastine todellisuudesta. Joskus, kun sanon minä, se en ole minä.”

Siinä todellisuudessa grammat mittaa onnen Itä-Helsingissä ja huominen on vain ruiskunmitan päässä. Pirihuora kasvattaa uuden pirihuoran, työttömät turrutetaan lääkkeillä ja televisiolla. Näkymätön mies muuttuu näkyväksi vasta räjäyttäessään itsensä ostoskeskuksessa.

”Jos levy ei olisi totta, se olisi arvoton.”

Siksi kai vastareaktiokin on ollut voimakas. ”Luulenpa, että jengi on noussu takajaloilleen siksi, että mä oon tunkenu näppini ampiaispesään. Jengillä on kiire ruveta pyörtämään niitä puheita”, Steen 1 arvelee.

Aika lohduton todellisuus, totean. Mielipiteitä tauotta laukova mies on pitkään hiljaa. ”Niin on”, hän vastaa lopulta. ”Mitä tohon voi lisätä.”

”Levy kertoo niistä, jotka on pudonnu kelkasta. Niistä ihmisistä, joita muistetaan heittämällä sentit joulupataan ja jotka unohdetaan taas tammikuussa.”

Steenin mukaan levy voisi kertoa mistä tahansa huonosta lähiöstä. Ilmiö on universaali. ”Siks mä kerron Itä-Helsingistä, koska mä oon asunu täällä.”

Levylleen artisti kertoo keränneensä aiheet omalle ”vitutukselleen”. Se kertoo niistä fiiliksistä, joihin hän törmää tavatessaan kavereitaan, käydessään baarissa tai kulkiessaan kadulla – turhautumisesta, passivoitumisesta, ihmisten mielissä kytevästä vihasta ja katkeruudesta.

”On huvittavaa, kun ihmiset kauhistelee mua. Mähän oon vaan peili, joka heijastelee Itä-Helsingin tuntoja. Se saa mut huolestumaan entistä enemmän.”

”Tässähän tää raadollisuus paljastuu”, Steen toteaa nimettömistä yhteydenotoista, joita kohujulkisuus on kirvoittanut.

”Muutama viesti on tullu, joissa toivotaan mun ja mun läheisten kuolemaa. On ilmotettu, että parempi, jos mun juoppo faija delais ja lopettais yhteiskunnan rahojen kuluttamisen.”

Toisenlaistakin palautetta on tullut. Artisti on saanut kuulla, että hänen levynsä on ollut syy olla tekemättä itsemurhaa. ”Jengi saa täyttää mun postin paskalla ja vetää levyn kaupasta, mut ton takia levyn teko on kannattanut.”

”Sen huomaa heti kun joku antaa palautetta, onks se semmonen et ’kuole homo’. Sen huomaa, ketkä sen on tuntenu, sen sijaan että lukee sitä ku piru raamattua.”

Rap-artisti kuulostaa yksityiselämänsä perusteella Matti Vanhasen ihannepojalta. 27-vuotias, armeijan suorittanut, työssäkäyvä kolmen lapsen isä. Enempää tietoa Steen 1:n kodista ei olekaan tarjolla. ”Mä en oo niitä, jotka Me Naisissa näyttää vaatekaappia.”

Konservatiivien mallikansalainen Steen ei kuitenkaan voi olla. Siitä pitää huolen ympäröivä todellisuus. ”Miks mun pitäis olla ihan kiltisti, kun kaikki ympärillä menee päin helvettiä? Vitutus on niin erilaista, kun tsiigaa vierestä, muttei pysty tekemään mitään.”

Vierestä artisti on saanut katsoa isänsä työttömyys-, asunnottomuus- ja päihdekierrettä sekä sitä, kun paras ystävä päättää päivänsä ysimillisellä, josta on sarjanumero viilattu vittuun, ja muut kaverit kaatuvat huumeisiin ja alkoholiin.

”Maksan verot. Kiasman jälkeen tulee Musiikkitalo, mut ihmisillä ei oo asuntoja!”

Siinä todellisuudessa, josta Steen kertoo, syrjäytyneet suljetaan omille alueilleen. ”Alkoholisteille, narkkareille ja maahanmuuttajille on omat kaupunginosat. Sä näät sen jo talojen kunnosta ja ulkonäöstä.”

Kun kukaan ei välitä näiden lähiöiden asukkaiden kohtalosta, ei heitäkään kiinnosta ympäröivä yhteiskunta. ”Kun levyllä kerrotaan autovarkauksista, se tarkottaa, et miks mua pitäs kiinnostaa. Se on Idän mentaliteetti.”

Kun näistä asioista kertoo, on vastaus usein kehotus muuttaa pois ”huonoista lähiöistä”. Se ei kuitenkaan ole yhtä helposti tehty kuin sanottu. ”Voitsä muka muuttaa johonki muualle. Jotkuthan tekee niin, mut helvetin iso osa jää. Jos joku sanoo, et muuttakaa vittuun sielt Idästä, niin pitää kysyä, voidaanko me muuttaa sen rappuun.”

Kehotukset töiden hankkimiseenkin kuulostavat lähinnä vitsiltä. ”Katot telkkarista päiväsarjoja. Työkkäri tarjoo vaan kursseja. Omat vanhemmat on jo tehny samaa. Vaatii voimia ruveta skarppaamaan, jos frenditkin on samassa jamassa.”

Siitä todellisuudesta on vaikeampi nousta kuin hyvästä perheestä. ”Ehkä samat lähtökohdat annetaan paperilla, mutta elämä ympärillä kasvattaa erilaisen ihmisen erilaisissa olosuhteissa.”

Valmista ratkaisua Steen 1:llä ei kuvaamiinsa ongelmiin ole, eikä hän koe sen laatimista velvollisuudekseen. ”Arkadianmäen jengi sais paneutua enemmän. Nehän siitä saa liksaa”, hän vihjaa.

Yhden idean lähiökatujen kieltä puhuva mies heittää ilmaan. Se alkaa sivistyssanalla.

”Segregaatio. Jos tiedetään, että tyypillä on huumeongelma, ei sen naapuriksi kannata panna tyyppiä, jolla myös on huumeongelma.”

Jos erilaiset ihmiset joutuisivat kohtaamaan toisensa, olisi heitä vaikeampi lukita lokeroihin. ”On helppo sanoa ’vitun mutakuono’, kunnes teidän lapset leikkii samalla hiekkalaatikolla.”

Salaliittoteoria-levy on omistettu Maria Danielalle. Hän on Steen 1:n kummityttö.

”Dana joutu lastenkotiin. Se ois päässy sieltä tässä kuussa pois, mutta tulikin komennus kasvatuslaitokseen.”

”Se on liian rankkaa käsiteltäväksi, kun 12-vuotias sanoo, että kun kerran laitoseen joutuu, ei sieltä pääse pois. Laitos on sama, jossa hänen faijansa oli.”

Faijaa ei enää ole. Hän oli rap-artistin ystävistä se, joka tarttui ysimilliseen.

”Toi herättää niin saatananmoisen raivon tätä järjestelmää kohtaan. Eiks ne ihmiset vittu tajuu? Tänkö takia me ne verot maksetaan?”

Steen kertoo, että Danan isän kohtalosta kertova Jarden träkki soitetaan Levyraadissa seuraavana sunnuntaina. ”Luultavasti jengi sanoo, et mee vittuun ruikuttamasta. Ne keskustelee, et ihan ok, otan osaa. Sit annetaan pisteet, eikä ketään jaksa enää kiinnostaa.”

”Levyraatikin voi myydä levyä. Jengi pääsee slummituristimatkalle”, Steen 1 arvelee. On sitä jo myytykin. Ensimmäinen tuhannen kappaleen painos loppui kaupoista alle kahdessa viikossa.

Alun perin levyä oli tarkoitus myydä 50 kappaletta kädestä käteen. ”Kirjotin tämän ihan itelleni. Tein semmosta, mitä omat fiilikset edellytti.”

”Faktahan on se, että jos olisin tienny, millanen juttu tästä tulee, olisin tehny sen eri tavalla”, rap-artisti toteaa. Häntä ei kuitenkaan harmita, että asiat tuli sanottua suoraan. ”Ehkä jotkut ajattelee eri tavalla, kun ne on kuullu mun levyn.”

”Jos tätä vauhtia tulee palautetta, enhän mä voi tähän lopettaa”, Steen 1 pohtii. Mielessä on toinen levy, jossa kritiikistä saa osansa myös Ilta-Sanomat.

”Pääasia, et jengi reagoi. Silloin sen tietää, että se levy osui johonkin.” Artisti muistuttaa, että vaikka kohujutun tehnyt iltapäivälehti jätti vastineenkin julkaisematta, ovat muut lehdet suhtautuneet positiivisemmin. ”Kaikki muut ovat malttaneet kuunnella levyn ja huomanneet, miksi se on tehty.”

”Kannattaa kelata, ’miks toi jätkä on tehny tollasen levyn’.”

”Tauon jälkeen tulee tositarinaa Itä-Helsingistä”, alustaa Levyraadin juontaja Ruben Stiller ja siteeraa Steen 1:n aiempia haastatteluja.

Video avaa olohuoneeseen mustavalkoisen näkymän tyhjästä radanvarren teollisuusrakennuksesta. Vittu-sanojen poiseditointi saa laulun kuulostamaan katkonaiselta, ja kappale häivytetään ennen loppuaan.

”Mä oon hämmästyny, että Suomessa on näin laadukkaita tän musagenren tekijöitä. Luulin, et pitää asua jossain getossa tehdäkseen tällaista”, Maarit Hurmerinta analysoi.

Njassa ymmärtää tuskan muttei akustista kitaraa. Arno Kotro pitää esitystä ”ilkeesti ajatellen sosiaalipornona”, mutta löytää siitä ”jopa jonkin poliittisen viestin”.

Harri Syrjänen kaipaa peliin vielä luotiliivejä ja muuta rankkaa. ”Eihän siinä oo mitään järkee, jos se on jostain Marjaniemestä ja pelaa sählyä”, hän punnitsee myöntäen kuitenkin, että kappale kuulostaa aidolta.

Kun ohjelman loputtua lasketaan pisteet, on Steen 1 selvä voittaja. Taakse jäävät Arto Vilkko, Air ja Suburban Tribe.

Steen 1: Salaliittoteoria. Monsp Records. www.monsp.com

Sampsa Oinaala