Ay-liikkeen sisäinen demokratia on alennustilassa. Yksi oire demokratiakriisistä on tapa, jolla ydinvoimaa on käsitelty ay-liikkeen sisällä.
Ammattiyhdistysliike on ollut ehkä tärkein yhteiskuntia tasa-arvoistava ja demokratisoiva voima Pohjoismaissa. Mutta ay-liikkeen sisäinen demokratia on alennustilassa. Yksi oire demokratiakriisistä on tapa, jolla ydinvoimaa on käsitelty ay-liikkeen sisällä.
”SAK:n hallitus teki yli miljoonan jäsenensä puolesta päätöksen ydinvoimasta kysymättä jäseniltä mitään. Ei ay-liike ole ydinvoiman kannalla. Ei SEL ainakaan”, sanoo pääluottamusmies Arja Launamo Suomen elintarviketyöläisten liitosta. SEL:n Etelä-Suomen keskusjärjestön vuosikokous paheksui virallisessa kannanotossaan tapaa, jolla SAK lobbasi ydinvoimaa.
”Ensin SAK:n hallitus otti ydinvoiman lisärakentamiseen myönteisen kannan, sen jälkeen asia vietiin SAK:n edustajakokoukseen. Siellä ydinvoimamyönteisyys oli piilotettu yhdeksi lauseeksi työn tulevaisuutta käsittelevään ohjelmaan”, toteaa edustajakokoukseen osallistunut Launamo.
Edustajakokous on SAK:n korkein päättävä elin. Edustajakokouksessa äänestettiin lopulta siitä, pitäisikö SAK:n lainkaan ottaa kantaa ydinvoimaan vai hyväksytäänkö sellainen julkilausuma, jossa ydinvoimaa ei mainita ollenkaan. Jälkimmäinen voitti.
Useille kokoukseen osallistuneille jäi epäselväksi, mitä itse asiassa päätettiin. SAK:n johto kuitenkin tulkitsee, että julkilausuma ilman mitään mainintaa ydinvoimasta ja ydinvoiman mahdollistava lause Hyvinvointi syntyy työstä asiakirjassa tarkoittavat, että järjestö kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.
”Emme tiedä, mitä ay-liikkeen jäsenistö ajattelee ydinvoimasta”, sanoo elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Ritva Savtschenko. ”Ydinvoimaa ei pidetä sellaisena asiana, jossa liittoja kehotettaisiin jäsenkäsittelyyn. Kansalaismielipidettä voidaan johdatella tiettyyn suuntaan sen avulla, että iso keskusjärjestö ottaa kantaa.”
”Liittotason kannanotoissa ay-liike on ydinvoiman kannalla”, toteaa osastopäällikkö Sauli Kovanen Paperiliitosta. ”Järjestöjen jäsenten mielipiteet kuitenkin seuraavat yleistä kansalaismielipidettä. Kyllä SAK:n päätöksenteosta on tullut nurinaa.”
”Ay-liike on muotoillut kantansa niin, ettei ydinvoimaa haluta sulkea pois. Tämä on kaikkien keskusjärjestöjen energiapoliittisissa kannanotoissa”, toteaa Kunta-alan ammattiliiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Viime vuonna myös SAK:n valtuuston puheenjohtajaksi valittu Santamäki-Vuori muistuttaa, että ay-liikkeeseen kuuluu suurin osa työikäisestä väestöstä, joten mielipiteiden kirjo on laaja. ”Siksi minusta ei ole sopivaa, että ay-liike ottaa ydinvoimaan kantaa.”
”Ay-liikkeen ylin johto on ydinvoiman kannalla, mutta jäsenistä suuri osa vastustaa lisäydinvoimaa”, arvelee rakennusliittolaisen Helsingin kirvesmiesten luottamusmies Matti Piirainen. Hänen mielestään SAK:n oma ydinvoimakysely oli huiputusta. ”Se oli SAK:n itsensä teettämä, ja johdattelevilla kysymyksillä he saivat halutun tuloksen. Ensimmäinen kysymys oli: Tuleeko sinun mielestäsi energiapoliittiset ratkaisut tehdä tunteella vai järjellä?”
”Ammattiosastoissa tehtyjen selvitysten mukaan suurin osa jäsenistä suhtautuu ydinvoimaan kielteisesti. Tässä mielessä se junttameininki, jota ay-liikkeen johtajat tänä päivänä vetävät, on varsin ikävää”, sanoo Metalliliiton Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja Kai Laaksonen.
”Ay-liike on aika monessa asiassa demokratian irvikuva. Meillä on tällainen pieni edustuksellinen porukka, joka valitsee itse itselleen johtajat ja henkilökunnan, määrää palkkansa ja muut etunsa. He antavat röyhkeästi koko jäsenistön nimissä kannanottoja milloin mistäkin asiasta poliittisten puolueittensa tueksi”, pohtii Kai Laaksonen.
”Mutta demarit ja kokoomus pelaavat hallituspeliä. Hallituspaikan hinta demareille on se, että saadaan uusi ydinvoimala ja halpa tulopoliittinen ratkaisu. Tässä asiassa ay-liikettä käytetään käsikassarana.”
SAK:n ydinvoimavasara on Matti Viialainen, järjestön vasemmistoliittolainen apulaisjohtaja ja edunvalvontalinjan vastaava. Metalliliitossa ydinvoiman puolesta jyrää työkseen liiton sosiaalidemokraattinen viestintäpäällikkö Matti Putkonen.
Ay-liikkeen sisällä kerrotaan, kuinka Putkonen oli kutsuttu tv:n ydinvoimakeskusteluun ja Teollisuuden ja työnantajain keskusliitosta TT:stä soitettiin Metalliliittoon ja kiellettiin päästämästä Putkosta tv-ruutuun. TT:n mielestä Putkonen tv:ssä olisi ollut lottovoitto ydinvoiman vastustajille. Putkonen ei mennyt. Tilalle lähetettiin TT:stä Ulla Sirkeinen.
Metalliliiton keskustoimisto puolestaan levitti piirijärjestöjen allekirjoitettavaksi valmista paperia, jossa vedottiin lisäydinvoiman puolesta ja Vihreää liittoa vastaan. Paperin mukaan Vihreän liiton energiamalli olisi täydellinen katastrofi suomalaiselle teollisuudelle ja työllisyydelle. Taktiikka on vanha: etsitään vihollinen ay-liikkeen ulkopuolelta ja aletaan haukkua sitä. Näin huomio kääntyy sisäisistä ongelmista ja demokratian puutteen aiheuttamasta närästä muualle.
Jos eduskunta tekee päätöksen viidennen ydinreaktorin rakentamisesta, se tekee sen kokoomuksen ja demarien äänin. Muut isot puolueet ovat ydinvoimaa vastaan, vaikka hajaääniä ydinvoiman puolesta tulee niidenkin riveistä.
Tshernobylin muistopäivänä 26.4.2002 Helsingissä järjestetään suurmielenosoitus ydinvoiman lisärakentamista vastaan. Kulkue lähtee kello 17 Senaatintorilta Eduskuntatalolle. Ay-liike & energiapolitiikka seminaari kello 13.30 Helsingin Ostrobotniassa, Töölönkatu 3 A. Ydinbileet illalla VR:n makasiineilla. www.ydinvoima.net
Jaana Airaksinen
