Kirjoittanut Kimmo Jylhämö

politiikka

Lukuaika: 2 minuuttia

politiikka

Punavihreys määrittyy Kansan Uutisten entisen päätoimittajan Yrjö Raution mielestä ”joukoksi erilaisia aatesuuntia ja toimintaperiaatteita”, joiden kokonaisuus on yhtä kuin ”nyyttikestit” ja ”hedelmäsalaatti”.

tilaa marginaalissa

Yrjö Rautio ynnä pääkirjoittajalegioonat oikealta ja vasemmalta ovat pureutuneet vasemmistoliiton tilaan huolenaan vasemmiston erkaantuminen demareista ja suurista linjoista. Kaikkien sympaattisena pelkona on kysymys vasemmiston marginalisoitumisesta, joka kiteytyy punavihreyden käsitteeseen ja vasemmistoliitossa puheenjohtaja Suvi-Anne Siimekseen.

Rautio itsehän erosi vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan Kansan Uutisten päätoimittajan tehtävistä vastalauseena puolueen nykyiselle kehitykselle.

Rautio kritisoi nykyvasemmistolaisuutta siltä pohjalta, että nyt oma kokemus ohittaa työväenliikkeeseen kuuluneen historian ja tradition. Punavihreys määrittyy Raution mielestä ”joukoksi erilaisia aatesuuntia ja toimintaperiaatteita”, joiden kokonaisuus on yhtä kuin ”nyyttikestit” ja ”hedelmäsalaatti”, ”aatteiden sekamelskaa” ja ”aatetyhjiötä”.

Nämä eivät Raution mukaan kerta kaikkiaan seuraa todellisen vasemmiston eli sosiaalidemokraattien omaksumaa marxilaista ja sosialistista perintöä. Vasemmistolaisuuden tulisi kannatella edelleen työväenliikkeen ja työväenpuolueen perintöä.

Punavihreät eivät kuitenkaan näe kysymystä vasemmistosta tällä hetkellä yksipuolisesti työväen kysymyksenä vihreää porvarillista perintöä seuraten. Nykykapitalismin dynamiikka ei enää ole vain pääoman ja työväestön kysymys kansallisella tasolla, vaan pääoman, työllisten ja työttömien kolmoisdraama, jonka keskeisiin käsitteisiin ja toimintamekanismeihin kuuluu nimenomaan marginalisoiminen.

Edelleen, vaikka laman alkamisesta on jo yli kymmenen vuotta, työ- ja työttömyysmarkkinat yhdistettynä tuotannon tehostumiseen perustuvat siihen periaatteeseen, että töissäolevalta voidaan vaatia yhä enemmän, koska tämä onnellinen kuuluu valittuihin. Työllinen tietää kuuluvansa yhteiskuntaan.

Marginaaliin kuuluminen puolestaan ei ole enää vain taiteilijoiden ja intellektuellien oman aseman itsemääritys, vaan nykyajan luokkakysymys, jota eivät punavihreät vihreässä liitossa eikä sen koommin vasemmistoliitossa ole kyenneet artikuloimaan riittävän selkeästi, jotta se näkyisi äänestystuloksissa.

Vain ne, jotka itse kuuluvat hyväosaiseen työväestöön ja jotka eivät ole lainkaan tietoisia nykytilanteesta, puhuvat marginaalista halventavaan sävyyn. Tulisi huomata jo tilastoista, että marginaalissa elää jo satoja tuhansia työttömiä, työllisyyskoulutuksessa ja työharjoittelussa olevia, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä.

Nuoremman polven vasemmistoliittolaisissa näyttäisi kuitenkin olevan nousussa punavihreyden uudelleenmäärittely. Vihreissä taas oppositiotaival on joko hiljaista uudelleenasemointia tai tämän tehtävän jättämistä vasemmiston hoidettavaksi.

_______________

kuinka käy annelin?

Onko julkinen sama kuin televisioitu? Esimerkiksi saksan kielessä julkinen viittaa aukinaiseen ja vapaapääsyiseen. Asia on siis potentiaalisesti tavoitettavissa, vähän samaan tapaan kuin virastossa voi käydä tarkastamassa itseään koskevia tietoja.

Oikeudenkäyntihän perustuu asiakirjojen ja todisteiden julkisuuteen, tietyin poikkeuksin. Samaan julkisuusperiaatteeseen perustuu myös viranomaisten, hallinnon ja lainsäätäjien työskentely. Tietyin poikkeuksin.

Meitä kaikkia reality-tv:n ystäviä kiinnostaa nyt ensisijaisesti, kun Idols on jo ohi ja Robinson vasta alkanut, kuinka Anneli Jäätteenmäen käy oikeudenkäynnin teatterissa, kun se poikkeuksellisesti televisioidaan, ja samalla kun, poikkeuksellisesti, vakiintunut käytäntö oppositiojohtajan informoimisesta kriminalisoitiin. Kuka jää viimeiseksi saarelle?

_______________

uusi aika, uudet kujeet

Vihreä Lanka -lehden nyttemmin osittain omistama vasemmistoliittoa lähellä oleva Ny Tid on uudistunut sekä sisällöltään että ulkoasultaan.

Vuoden ensimmäisen numeron pääjutut kertovat suomenruotsalaisten äitien sähköpostilistan pohjalta tekeillä olevasta äitikirjasta sekä helsinkiläisestä kokeilusta, jossa vanhemmilla on työhuoneet samassa tilassa kuin lasten päivähoito. Lehdestä löytyy myös kansanedustaja Eva Biaudet’n kirjoitus vanhemmuudesta.

mainos

Samaan aikaan kun vihreät jo pohtivat parlamentaarisen lehdistötuen kanavoimista Ny Tidille, myös rkp:tä lähellä oleva Svenska kulturfonden on luvannut tukea ruotsinkielistä vasemmistolehteä.

Ny Tidin uusimman numeron pääkirjoitus & vanhojen lehtien juttuarkisto löytyvät nettisivuilta www.kaapeli.fi/~nytid.

Kimmo Jylhämö