kulttuuri
kenen joukoilla leikit
Uudella vuosituhannella virtuaalimaailmoissa pyörii valtavat määrät rahaa. Markkinoita dominoivalla Yhdysvalloilla on häkellyttävä elämänkatsomuksellinen valta peleihin ja niiden pelaajiin. Sitä on vaikea kiistää, kun maailman suurin sotilasmahti värvää alokkaita ilmaisella America’s Army -nettipelillä ja käyttää Microsoftin XBOX-konsolille suunniteltua Full Spectrum Warrioria sotilaiden koulutukseen.
Pelit rakentavat viholliskuvia tarkasti maailmantilannetta seuraten – tällä hetkellä kiikaritähtäimen linssiluteina ovat maailmanrauhan tiellä seisovat arabit. Anti-israelilaisen sotilaallisen Hizbollah-järjestön päämajassa ideoitu Special Force onkin pullamössösukupolville maailmaa avaava vastine valtamarkkinoiden sotapeleille. Jos on pakko ampua, niin ammutaan sitten tasapuolisesti kaikkia. Toinen orastavan virtuaalivastarinnan airut on palestiinalaisten vapaustaistelua simuloiva Under Ash, jota levitetään ilmaiseksi netissä.
Poliitikot Yhdysvalloissa ovat toivoneet väkivaltaisten pelien näyttävän myös väkivallan varjopuolen: uhrien ambulanssikuljetukset, surevat omaiset ja hautajaiset. Uruguaylainen Newsgaming-yhteisö vastasikin haasteeseen esittelemällä sodan sivullisia uhreja käsittelevän September 12 -simulaationsa. Vaihtoehtoinen nettiräiskintä tarjoaa pelaajalle arsenaalin terroristien kitkemiseen. Pelaajan voi ampua tai olla ampumatta – peli näyttää seuraamukset.
Suoranaisesti kantaaottavien pelien ohella voidaan ajatella tiettyjen näennäisesti neutraalien pelien olevan avoimia erilaisille pelaamistavoille.
Esimerkiksi pelijätti Maxis on antanut ymmärtää pyrkivänsä kuvaamaan elämää sellaisena kuin se on. Firman ykkösnimi, elämäsimulaatio The Sims on keikkunut kauan myyntilistojen huipulla näennäisen vaarattomuutensa tähden. Pelaaja ohjailee pikku-ukkeleidensa arkisia rutiineja ja huolehtii näiden taloudesta. Omakotitaloissa asuvat tamagotchit eivät kuitenkaan tunne aatteita, ja lopulta heidän onnellisuutensakin riippuu siitä, kuinka paljon rahaa, ystäviä ja miten korkea virka heillä on.
Klassikkoasemansa vakiinnuttaneen Sim City -sarjan neljännessä osassa kaupunginjohtajana toimiva pelaaja voi vailla ylhäältä päin annettua agendaa tehdä kaupungistaan pienellä budjetilla vaikka viherpiiperöiden paratiisin. Muun muassa tuulivoiman ja ilmanlaatua parantavien puistojen huomioonottaminen onkin pidemmän päälle välttämätöntä kaupungin kestävän kehityksen kannalta. Tietysti ankaran linkolalainen vastakarvaan pelaaminen vaatisi sen, ettei kaupunkia perustaisi ollenkaan.
September 12 löytyy nettisivuilta www.newsgaming.com, Under Ash osoitteesta www.underash.net, Hezbollah Special Force -sivut osoitteesta download.specialforce.net. Sim City 4 & The Sims ovat myynnissä kaupoissa ympäri maan. Lisää tietoa & lista muista aiheeseen liittyvistä peleistä löytyy sivuilta www.socialimpactgames.com.
_______________
valta riippuu siitä mistä roikkuu
Nykyihmisen elämän tarkoitus on itsehallinta. Oman elämän haltuunotto on monitasoinen projekti, johon kehotetaan niin ruumin kuin mielenkin harjoitteilla. Syömisen, ihmissuhteiden ja seksin kaltaiset arkiset tapahtumat palvelevat tätä kontrollia ja itsemäärämistä tavoittelevaa ihmistä.
1900-luvun modernisaatiokriitikkojen pelotteena käyttämä kehityssuunta onkin nykymaailmassa muuttunut positiiviseksi, tavoiteltavaksi asiaksi. Vallankäytön ihanuus alkaa siis vihdoin valjeta massoillekin.
Kuvataiteilija ja taiteentutkija Mika Karhun tohtorinväitöstyöhön liittyvä näyttely Vallan tunne Helsingin tm-galleriassa lähestyy hallintaa vallankäytön näkökulmasta. Itse näyttelyteoksissa ihminen on alistettu erilaisten valtaelementtien taakse, sodan, ruumiinkulttuurin ja seksuaalisuuden punoksiin. Tässä ympäristössään yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat joko hyväksyä ja noudattaa ulkopuolelta säänneltyä elämää tai kieltäytymällä ajaa itsensä eristyksiin.
Kieltäytyminen onkin hallintayrityksistä julkisinta. Yksi kieltäytyy ruuasta, toinen alkoholista, joku elää selibaatissa koko elämänsä. Kieltäytyminen voi yhtä lailla heijastaa yksilön tarvetta erottua kuin antaa uskoa omaan itsemäärämisoikeuteensa. Helsingin Kaapelitehtaalla esillä olevassa Taideteollisen korkeakoulun kuvataiteen jatko-opiskelijoiden Pallas-näyttelyssä Laura Lilja kertoo pikkuveljensä tarinan. Isänmaan toivo -teos esittelee totaalikieltäytyjänuorukaisen ja tuo lähelle mediassa kuolleeksi vaietun ilmiön.
Oman seksuaalisuuden haltuunotosta on puhuttu meilläkin kohuelokuvan Hymypoika myötä. Uutta kulmaa seksuaalikeskusteluun haetaan nuorten tekijöiden Marketti-näyttelyn Pornoakatemiassa Helsingin Taidehallissa. Näyttelyn ostoslistalle kannattaa kirjata myös pohdintaa kuluttamisesta vallankäytön välineenä.
Ja jos mikään muu ei toimi, voi sentään aina tappaa. Tampereen ylpeys Teatteri Telakka on tuonut ohjelmistoonsa Dostojevskin Rikos ja rangaistus -klassikon. Raskolnikovin tarina toimii ikiaikaisena moraliteettinsa yksilön vallankaipuusta ja halusta nousta tavallisen yläpuolelle.
Elämänhallinta on siis suorassa yhteydessä elämästä saatavan nautinnon määrään. Ja sen saavuttamiseksi kannattaa vähän hikoillakin. Uskoo ken haluaa.
Mika Karhun näyttely Vallan tunne 30.11. asti Helsingin tm-galleriassa, Erottajankatu 9 B. Avoinna ti–pe 11–17, la–su 12–16. Pallas-näyttely 11.12. asti Helsingin Kaapelitehtaan Puristamossa. Avoinna 11–19. Marketti, Nuorten biennaali 7.12. asti Helsingin Taidehallissa. Avoinna 12–21. Rikos & rangaistus Tampereen Teatteri Telakalla. Esityksiä 13.12. asti.
_______________
lyhyt on kaunista
Olen käynyt valtavan monilla lyhytelokuvafestareilla sekä Suomessa että ulkomailla, osittain perhesyistä työntelemässä lastenrattaita. Vuosien varrella olen suuresti ihastunut tuohon elokuvan lajityyppiin. Tai oikeastaan lajityyppeihin, sillä mitä kaikenlaisia kuvallisia runokertomuksia, novelleja, aforismeja, kysymyksenasetteluja osataankaan esittää kestoltaan taloudellisemmissa mitoissa kuin kaupalliset pitkät fiktioelokuvat? Lyhyitähän olivat elokuvahistorian varhaiset elokuvat. Lyhyitähän ovat myös musavideot – ja vielä lyhyempiä mainokset ja tietoiskut. Yleensä pitkän leffan alussa toivon, että näytettäisiin paljon trailereita.
Mikähän leffateatteri ottaisi tehtäväkseen laadukkaiden lyhytleffojen kaupalliset näytännöt?
Kettupäivät, kotimaisen lyhyt-& dokumenttielokuvan katselmus 28.–30.11. Helsingin Orionissa.
_______________
asiallisia leffoja
Helsingin tammikuun ehdottomiin kulttuuriperinteisiin lukeutuu nykyisin dokumenttielokuvafestivaali DocPoint. Tällä kertaa festareilla pääosaa esittää saksalaisen elokuvan mestarin Werner Herzogin retrospektiivi. DocPointissa nähdään Suomen ensi-illassa Herzogin uusin dokumenttielokuva, buddhalaisia rituaaleja käsittelevä Wheel of Time.
DocPointin ohjelmistoon on saatu myös brasilialainen hittidokkari Bus 174. Rio de Janeirossa kesällä 2000 tapahtuneesta bussikaappauksesta kertova elokuva käsittelee Brasilian yhteiskunnallisia ongelmia toisaalta bussin kaapanneen katupojan näkökulmasta ja toisaalta kuvaamalla poliisien epätoivoisia yrityksiä saada tilanne hallintaan.
Aiheeseen liittyen festivaalin aikana järjestetään paneelikeskustelu terrorismista, yhteiskunnasta ja poliisivoimista. Näitä aiheita sivuaa nimittäin myös Stefan Jarlin ja Lukas Moodyssonin uusi elokuva Terrorister, joka kertoo Göteborgin EU-huippukokouksen aikaisista mielenosoituksista.
DocPointissa esitetään myös kaksi Itä-Saksan valtion turvallisuuspalvelua Stasia käsittelevää elokuvaa, Massimo Iannettan ja Nina Toussaintin Zersetzung der Seele (Sielun lahoaminen) sekä Anke Limprechtin lyhytelokuva nimeltä Opetuselokuva Stasi-asiakirjojen rekonstruoinnista. Stasista ja entisten Stasin tiedonantajien vainoamisesta järjestetään oma paneelikeskustelu.
DocPoint, Helsingin dokumenttielokuvafestivaali 15.–18.1.2004 Helsingin Kiasma-teatterissa, Bio Rexissä, Forumissa & Ateneum-salissa. www.docpoint.info
Peik Johansson, Susanna Okker, Janne Sundqvist
