Kokaiinin tuoksu

USA perustaa sotilastukikohtia Etelä-Amerikkaan huumeidenvastaisen sodan nimissä. Viimeisin paras kaveri löytyi Perusta.

Köyhille vuoriston raatajille koka on selviytymiskeino epävarmasta arjesta, kun taas monille länsimaisille kermapersenuorille kokasta jalostettu kokaiini on ykkösbileaine. USA jatkaa takapihansa sotilaallista haltuunottoa huumeidenvastaisen taistelun nimissä – varsinkin nyt kun taloudelliset keinot eivät enää riitä.

San Francisco on turisteille tuntematon kaupunki Keski-Andien ja Amazonian rajan tuntumassa Río Apurímac -laaksossa. Siellä tuotetaan yli puolet Perun kokaiinista.

Matkan aikana bussi pysähtelee vähän väliä, kun poliisi suorittaa huolettomia tarkastuksiaan. Kohoamme yli neljääntuhanteen kilometriin. Havahdun, kun takapenkillä tutisee yksinäinen pieni poika hampaat kylmyydestä kalisten. Riisun ponchoni hänelle lämmikkeeksi ja saan hämmentyneen hymyn takaisin.

Vieressä istuva matkakumppani kertoo tien olevan yksi maan tärkeimmistä kokaiinin salakuljetusreiteistä. Usein muuleina käytetään yksin matkaavia lapsia. Yleensä kymmenen kilon kokaiinirepun kuljetuksesta maksetaan 200 dollaria. Parhaimmillaan summa tarkoittaa kolminkertaista kuukausipalkkaa. Ayacucho on Perun köyhimpiä maakuntia, joten huumebisneksellä riittää työvoimaa.

Kostean hiostavan kaupungin halki virtaava joki on saastunut ja se vaikuttaa erityisesti alajuoksulla asuvien ashaninka-alkuperäisasukkaiden elämään. Ashaninkat tulivat ulkomaailman tuntemiksi, kun he joutuivat maolaisen sissiliikkeen, Loistavan polun uhreiksi 1980- ja 1990-luvuilla.

Ashaninka-yhteisön päällikön tyttären mukaan tänä päivänä riesana on vuoristolaisten tunkeutuminen heidän alueilleen, sekä kokaiinihuumeen uhkaava kasvu viidakkoalueella.

Helikopterit mylvivät lakkaamatta ilmassa suunnaten kohti syvää viidakkoa. Poliisiksi aikova taksikuski Nick kertoo, että virkavalta etsii päivittäin huumetuotantoaluetta Río Apurímacin laaksoista. Ajamme sellaisten kylien läpi, joissa ei ole laisinkaan virkavalta läsnä, sillä poliisit eivät uskalla mennä syvälle viidakkoon henkensä uhalla.

Sademetsän sisällä illan jo alkaessa hämärtää voimistuu ihmeellisen makea viidakon tuoksu. Ajaessamme takaisin kohti kaupunkia Nick paljastaa, että makea tuoksu tulee kokaiinitahnan kemikaalisesta keitosta. Samassa tuoksu leijuu uudelleen auton ikkunasta.

Kokaiini on hyvin vaarallinen ja vaiettu ongelma kyläläisten keskuudessa. Maatyöläiset puolustavat huumeen raaka-aineena käytettyä perinteistä kokayrttiään, jota he tarvitsevat avuksi kovassa työssä. Yhä aktiivisen Loistavan polun rippeet suojelevat kokaiinihuumeen tuottajia ja saavat näin rahoituksen toiminnalleen.

Viime vuosina Perussa on lisätty kokaiinin tuotantoa, koska USA:n tarmokas toiminta Kolumbiassa on haitannut sikäläistä huumetuotantoa. Aikaisemmin Peru on toiminut Bolivian lailla enimmäkseen kokaiinin raaka-aineen kokalehden tuottajana, mutta Plan Colombian jyllätessä on myös itse huumeen tuotto alkanut kasvaa Perussa.

Perun oppositiojohtaja Ollanta Humala on hiljattain tuonut julki USA:n läsnäolon Perun Amazonian alueella Iquitosissa sekä Keski-Andeilla Ayacuchon alueella, lähellä Río Apurímacin laaksoa.

Ollanta Humala on Perun nationalistipuolueen puheenjohtaja, entinen armeijan everstiluutnantti. Hän syyttää presidentti Alan Garcían johtamaa hallitusta aikomuksesta rakentaa Perusta USA:n tärkein liittolainen Etelä-Amerikassa.

Humala sanoi La Primera -lehden haastattelussa merijalkaväen läsnäolon johtavan siihen, että USA perustaa Peruun sotilastukikohdan ja jää maahan pysyvästi.

Maaliskuussa Perun puolustusministeri Ántero Flores-Aráoz allekirjoitti sopimuksen, joka sallii USA:n joukkojen saapumisen maahan. Sopimuksessa ei määritellä joukkojen suuruutta eikä sitä, milloin ne poistuvat.

Kesäkuussa käynnistyi uusi sotilaallinen vyöry erityisesti Ayacuchon alueelle. Asiantuntijoiden mukaan suuntana on Río Apurímacin kokaiinikeidas.

Perulaisen Amazonian ja huumekaupan asiantuntijan Roger Rumrrilin mukaan USA:n sotilaallisen läsnäolon taustalla on tarkoitus ottaa haltuun Amazonian raaka-ainevarannot ja hyödyntää luonnon monimuotoisuutta.

“Tulevaisuutta ajatellen puhtaan veden, lukemattomien raaka-aineiden ja varsinkin energian saatavuuden kannalta USA:lle on erittäin tärkeää saada turvattua asemansa Amazonian alueella”, Rumrril valottaa.

“Taistelu huumekauppaa ja terrorismia vastaan on vain tekosyy USA:n sotilaiden ja virkailijoiden läsnäololle Amazonian alueella.”

Rumrril huomauttaa, että USA tuottaa kriisejä eri puolilla maailmaa voidakseen oikeuttaa poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kontrollinsa energiarikkailla konfliktialueilla.

mainos

“1970-luvun lopulla USA:sta tuli keskeisin huumeiden kuluttajamaa, kun muun muassa sadattuhannet Vietnamin veteraanit ja sotilaat piti lääkitä kokaiinilla. Eikä nykyisissä Afganistanin ja Irakin sodissakaan moni selvinpäin jaksa”, Rumrril puuskahtaa.

Roger Rumrril moittii uusliberaalien hallitusten suunnittelevan taloudellisesti hyödyllisten alueiden haltuunottoa. USA tunkeutuu yhä syvemmälle Amazoniaan Etelä-Amerikan oikeistomaiden Kolumbian ja Perun avulla.

Perun Alan García ja Kolumbian Alvaro Uribe puolestaan näyttävät taipuvan mihin vain varmistaakseen taloudellista ja poliittista johtoa hyödyttävän vapaakauppasopimuksen onnistumisen USA:n kanssa.

Toukokuussa Limassa järjestetyssä Kansojen foorumissa (La Cumbre de los Pueblos) puhunut Immanuel Wallerstein osoitti, että maailmanlaajuinen talouskriisi on käynnistynyt ja USA:n taloudelliseen kyvykkyyteen perustunut asema kulkee nyt rajusti alaspain. Sotilaallinen voima näyttää jäävän ainoaksi keinoksi säilyttää maailmanherruus.

Foorumissa esiintynyt intiaanien edustaja tarjosi huumeidenvastaiselle sodalle todellisen, Andeilla tunnetun vaihtoehdon.

“Kokaiini ei ole intiaanien ongelma, me käytämme kokaa aivan muihin tarkoituksiin kuin eurooppalaiset. Intiaaneille se on korvaamaton apu työssä jaksamiseen, kylmyyteen ja ravinnon niukkuuteen. Tärkeintä olisi teollistaa koka ja luoda näin uusia työpaikkoja.”

Rakenteellinen köyhyys ja elämän vaihtoehdottomuus ovat ne syyt, jotka ajavat ihmisiä merkittäviä tuloja tuovan huumekaupan pariin, riskeistä huolimatta.

_______________

Kokaa nokkaan

• Euroopassa ja USA:ssa kokaiini on toiseksi yleisin huumausaine kannabiksen jälkeen.

• YK arvioi kokaiinin käyttäjiä olevan maailmanlaajuisesti noin 14 miljoonaa. Pohjois-Amerikassa noin 6,4 miljoonaa, Länsi- ja Keski-Euroopassa noin 3,9 miljoonaa käyttäjää.

• Kolumbia tuottaa 50 prosenttia maailman kokaiinista, Peru 33 ja Bolivia 17 prosenttia.

• Kokaiinia varten myydystä koka-lehdestä saa kaksinkertaisen hinnan perinteistä käyttöä varten myytyyn koka-lehteen verrattuna. Maissiin ja ananakseen nähden hinta on jo kolmikymmenkertainen.

• Katukyselyjen mukaan Perussa gramma kokaiinia maksaa paikallisille noin reilut 1–2 euroa. Ulkomaalaiset pulittavat noin 25 euroa grammalta.

• Suomessa gramma kokaiinia maksaa 100–150 euron väliltä.

•Kokaiinin katukaupan arvoksi on arvioitu jopa 35 miljardia dollaria.

•Ulkomailla kokaiinia jatketaan usein esimerkiksi kalkilla, amfetamiinilla tai puudutusaineella.

• USA:ssa kuolee vuosittain noin 3 500 ihmistä kokaiinin käytön seurauksiin.

Lähteet:

United Nations Office on Drugs and Crime UNODC 2007 World drug report

mainos

Hablan Los Diablos: Amazonía, coca y narcotráfico en el Perú

_______________

Mantan tapaus

USA:n hivuttautuminen Peruun tapahtuu valtamedialta kovin salassa, aivan kuten aikoinaan Ecuadorin Mantan sopimusta solmittaessa. Ecuador on jo kahden vuosisadan ajan ollut yksi tärkeimmistä strategisista kohteista Etelä-Amerikan kontrolloimiseksi.

Manta on Ecuadorin toiseksi suurin satama ja siellä sijaitsee myös USA:n sotilastukikohta. Mantasta pääsee lentokoneella kätevästi 20 minuutissa Kolumbian rajalle. Kolumbiassa toteutetaan huumeiden ja rikollisuuden vastaista Plan Colombia -suunnitelmaa.

Perulaiset tutkijat ovat kritisoineet rajusti USA:n tunkeutumista Perun alueelle. Monet ovat huomauttaneet sotilastukikohdan erillisalueen muodostavan erityisen vaaratekijän ihmisoikeuksien ja paikallisten lakien kunnioittamiselle.

Mantan sotilastukikohdassa toimivan USA:laisen yksityisen turvallisuusyrityksen Dyn Corpin työntekijöitä syytetään osallisuudesta ihmis- ja huumekauppaan.

Diplomaattisesta koskemattomuudesta nauttivaa yritystä on epäilty maailmanlaajuisesti puolisotilaallisesta toiminnasta. USA:n laillinen armeija käyttää laittomia joukkoja apunaan tehtävissä, joista virallinen valtio ei voi ottaa vastuuta.

Tammikuussa 2007 sosialistinen Rafael Correa nousi Ecuadorin presidentiksi. Oli selvää, ettei marraskuussa 2009 umpeutuvan Mantan sotilastukikohdan sopimusta enää uusittaisi.

_______________

Veljekset kuin ilvekset

USA on helisemässä sosialismin villiinnyttämässä Etelä-Amerikassa. Se etsii liittolaisensa oikealta laidalta. Peru on strategisesti paras asema sijoittaa sotilastukikohta Etelä-Amerikan alueelle. USA:n merkittävin vastustaja Hugo Chávez ja Andien alueen muut häiriötekijät, Bolivian Evo Morales ja Ecuadorin Rafael Correa, ovat sopivan lähellä tarkkailtavissa.

Myös sissijärjestö FARC ja Plan Colombia vaativat jatkuvaa läsnäoloa. Plan Colombia aloitettiin vuonna 1999. Kampanjan tavoite on kukistaa maan kumoukselliset sissiliikkeet. Samalla USA kampanjoi Amerikoiden vapaakauppa-alueen puolesta ja aloitti Keski-Amerikan vapaakauppasopimuksen neuvottelukierroksen.

Sopimus kariutui Venezuelan Hugo Chávezin ja Brasilian Lulan da Silvan johtaman liittoutuman vastustukseen, joten sotilaallinen toiminta sai entistä painavammat perusteet.

Vuonna 2001 Kolumbian silloinen presidentti Andrés Pastrana Arango ja vasemmistolaisen sissiliikkeen FARC:n johtaja Manuel Marulanda yrittivät neuvotella rauhasta. Samaan aikaan USA:ssa alkoi George W. Bushin ensimmäinen presidenttikausi. Bush ryhtyi laajentamaan Plan Colombiaa, ja Kolumbiaan alkoi virrata vuosittain 1,3 miljardia dollaria avustuspaketin muodossa.

Plan Colombian saama nykyinen viiden miljardin dollarin vuosittainen “avustuspaketti” houkuttelee kovasti myös Perun presidenttiä Alan Garcíaa.

USA:n eteen alkoi kasautua lisää geopoliittisia esteitä, kun Boliviassa valittu intiaanipresidentti Evo Morales aloitti toimikautensa tammikuussa 2006 ja kasvatti näin Hugo Chávezin johtamaa anti-imperialistista joukkoa.

_______________

Lähteet

Hablan Los Diablos: Amazonía, coca y narcotráfico en el Perú. Democracia Global, 2007. 204 s. Ladattavissa netistä: www.democraciaglobal.org

mainos