Lukuaika: 2 minuuttia

Muut lehdet

Voiman Pertti Laesmaa penkoi lehtipinoista kuukauden sekavimmat ja terävimmät flöitit.

”Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen lähetti Kemijärven tehtaan työläisille seuraavan sisältöisen kortin:

”Ollaan kavereita jookos, kuin ananas ja kookos, ollaan rypäle ja rusina, syödään pipareita tusina, juodaan silloin tällöin kokista, eikä välitetä mokista.”

Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 7/2008

_______________

”Barokki- ja klassisena aikana teatterimuusikoksi kelpasi käytännössä kuka tahansa soittotaidon omaava epeli, kirkkomuusikoksi pääsi yhä enimmäkseen lähinnä katedraalikoulutuksen kautta, kun taas hovimuusikot ylsivät ammatteihin yleensä sukutradition ja -valmennuksen avulla. Se, minkä verran koulutukseen kuului muuta aineistoa, vaihteli varmasti suuresti ajan, paikan ja perhetradition mukaan. 1700-luvulla todennäköisesti suotuisimmat kasvatusolosuhteet olivat ihmelapsi Wolfgang Mozartilla: isä-Leopold oli hovimuusikon lisäksi monipuolinen valistusihminen, joka oli opiskellut filosofiaa ja lakia ja jonka musiikillisesta sivistyksestä yhdistyneenä ainutlaatuiseen pedagogiseen silmään antavat varmennuksen paitsi hänen Viulunsoiton perusteensa (1756) myös Wolfgangin kouluttaminen ajan huippuosaajaksi. Siinä prosessissa ei mitään huippuyliopistoa tarvittu!”

Veijo Murtomäki, Sibis 1/2008

_______________

”Ennen ihmiset ja hänen kesyttämänsä eläimet saattoivat jopa tehdä yhdessä työtä ja jatkaa sukuaan paikassa, jota nimitettiin kodiksi. Sittemmin molemmista tuli tuotantoeläimiä, jotka ruokkivat kiihtyvällä vauhdilla ylensyöviä globaaleja markkinoita.”

Anja Heikkinen, Aikalainen 3/2008

_______________

”Free jazzin kuunteleminen on kuin eksyisi metsään. Oikeastaan metsä on aivan liian rauhallinen paikka. Se on eksymistä vieraaseen kaaottiseen kaupunkiin. Sellaiseen, jossa kukaan ei puhu samaa kieltä sinun kanssasi.

Basisti juottaa free jazzin kuuntelijalle ensin salakavalasti viinaa, kitaristi pöllii kaikki rahat ja rumpali mukiloi kujalle. Saksofonisti eksyttää epävarmassa ja sekavassa tilassa olevan kuuntelijan suurkaupungin ruuhkaan.

Varattomana ja suuntaa vailla kuuntelija hoipertelee ympäriinsä etsien merkityksiä ja tartuntapintaa edes johonkin. Ilta saapuu. Ympärillä pimeä Singaporen satama, tappajat perässä, pimeys edessä, joku puhaltaa vieressä riitasointuja korvaan. Edward Vesalan haamu leijailee utuisen meren päällä.”

Pasi Ahtiainen, Joensuun Ylioppilaslehti 1/2008

_______________

”Huonoa huumoria on tuijottaa banaania syövää naista, iskeä silmää ja kysyä, että ”mitäs banaanista tulee mieleen”. Huonoa huumoria on sanoa vettä pullosta juovalle naiselle, että ”olet tainnut imeä ennenkin”. Myöskään huumorin multihuipentuma ei ole tokaista huoneeseen tulevalle naiselle, että ”sisään vaan vaikkei seisoiskaan”.

Nämä suurhumoristit löytävät itsensä usein jo ala-asteen loppuluokilla, jolloin he vaikkapa vekkulimaisesti paukuttelevat tyttöjen rintaliivien olkaimia. Yläasteella tyttöjä huvitetaan muun muassa ”sä oot lauta” -tyyppisillä sutkautuksilla.

Voi pojat, näillekö nyt sitten naisten pitäisi nauraa? Tekisitte ennemmin vaikka kainalopieruja.”

Hanna Syrjälä, Aviisi 3/2008

_______________

”Voimayhtiön esityksen mukaan hitsattavien osien mittaamista kehitetään ja hitsausmenetelmää muutetaan siten, että työn aikana voidaan paremmin ottaa huomioon, jos osat eivät sovi yhteen. Myös työn valvontaa kehitetään niin, että hitsin laatu voidaan varmistaa jo työn aikana. Valmiin hitsisauman laatu varmistetaan tarkastamalla se röntgenkuvauksella kokonaan uudelleen. Hitsi korjattiin leikkaamalla virheelliset kohdat pois ja hitsaamalla niiden paikalle uudet kappaleet.”

Säteily- ja ydinturvallisuus, Neljännesvuosiraportti 3/2007

Voima

Kommentoi Facebookissa
  • 9.9.2009