Järvenpään demokraattisessa koulussa opettajatkin ovat oppimassa ja hierarkkinen arvoasteikko on tuntematon käsite.
LUKIOLAISET EIVÄT OLE kohta ainoita, jotka voivat valita vapaasti, miten opiskelevat. Järvenpäässä aloittaa ensi syksynä toimintansa Feeniks-koulu, Suomen ensimmäinen demokraattinen koulu. Koulussa voi suorittaa peruskoulun ja lukion opintoja.
Feeniks-kouluun voi ilmoittautua opiskelijaksi kuka tahansa. Opiskelija saa itse valita, miten ja milloin hän opiskelee. Hän voi opiskella itsenäisesti kotona tai koulussa muista opiskelijoista riippumattomana.
”Meillä ei ole erillistä opetussuunnitelmaa, jonka mukaan tulisi opiskella, vaan jokainen saa opiskella omaan tahtiin. Jos tarvitsee apua, sitä voi pyytää. Opettajat ovat enemmänkin vain resursseja”, kertoo koulun Suomen oloihin muokannut Marko Koskinen.
Opintojen etenemistä seuraavat opiskelijan asuinkunnan kouluviranomaiset.
MAAILMALLA TOIMII lukuisia demokraattisia kouluja, mutta Suomessa Feeniks on ensimmäinen laatuaan. Koskisen mukaan aika on nyt tarpeeksi kypsä demokraattisen koulun toteuttamiselle.
”Pitkään on puhuttu siitä, mitä ongelmia koulutusrakenteessa on. Nyt ihmiset alkavat olla valmiita avoimille vaihtoehdoille.”
Kouluun on suhtauduttu eri tavoin. ”Opetushallituksen kanta on ollut positiivisen asiallinen, ja sieltä on tullut selkeät toimintaohjeet.” Jotkin koulut ovat suhtautuneet nihkeämmin. ”Se johtuu tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista.”
Kouluun on tähän mennessä ilmoittautunut kymmenkunta opiskelijaa, lähinnä Järvenpäästä ja sen ympäryskunnista. ”Meidän periaatteenamme on, että jos lapsi ei halua tulla kouluun, me emme ota häntä, vaikka vanhemmat haluaisivat.”
KOULUN KUUKAUSIMAKSUKSI on kaavailtu 50–300 euroa. ”Haaveena on, että rahoitus saataisiin muualta, jolloin koulu olisi maksuton.” Suurin osa maksusta menee henkilökunnan palkkaukseen ja vuokriin.
Koulutilaa ei ole löytynyt vielä. ”Ensin katsotaan, mikä on tarve, ja sitten lähdetään etsimään. Oppilaat ovat joka tapauksessa mukana päättämässä tilasta.”
Kouluun ei palkata välttämättä opettajan koulutuksen saaneita. ”Demokraattinen koulu on niin erilainen systeemi, ettei opettajankoulutusta ole suunniteltu sitä varten. Palkattavilta opettajilta vaaditaan sosiaalista osaamista, monipuolista tietotaitoa ja vahvaa kokemuspohjaa.”
OPPILAAT SAAVAT ITSE PÄÄTTÄÄ, keitä kouluun palkataan. ”Minusta se on paras kriteeri, koska oppimisessa on aina kyse vuorovaikutuksesta, eikä kukaan ulkopuolinen voi määritellä, miten vuorovaikutus toimii.”
Entä jos opettaja ei olekaan pätevä? ”Luulen, että oppilaat huomaavat sellaisen. Ja sellaiset opettajat lentävät aika nopeasti pihalle.”
Lentävät pihalle, jos opiskelijat päättävät niin. Feeniks-koulua hallinnoidaan viikoittaisilla kokouksilla, joissa jokaisella opiskelijalla ja opettajalla on yksi ääni.
Koskinen haluaa pyristellä irti perinteisestä opettajajohtoisesta opiskelusta. ”Kysymys on ihmiskuvasta eli siitä, oletetaanko, että ihminen vapauden saadessaan alkaa käyttäytyä typerästi. Käytäntö näyttää osoittaneen, että luotettaessa nuoriin he haluavat olla luottamuksen arvoisia.”
”Seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että tällaisesta koulusysteemistä valmistuneet oppilaat ovat vastuuntuntoisia, itsenäisiä, hyviä, tunnollisia työntekijöitä, menestyvät hyvin jatko-opinnoissa ja ovat aktiivisia kansalaisia.”
Sami Takala
