Hän hakee turvapaikkaa Suomesta. Kokki ja runoilija kertoo kiertäneensä Eurooppaa ja Lähi-itää 24 vuotta ja istuneensa 15 maan vankilassa.

JOS BOZOK NORGOYN ELÄMÄSTÄ tehtäisiin elokuva, sen kuvaukset tulisivat kalliiksi, koska kuvauspaikkoja olisi joka puolella maailmaa. Elokuvan juoni olisi yksinkertainen: ”Vuonna 1981 Interpol leimasi minut väärin perustein terroristiksi. Tämä leima on pilannut elämästäni 24 vuotta”, Norgoy tiivistää.

1970-LUVUN LOPULLA Bozok Norgoy oli turkkilaisen nuorisojärjestö Dev Gencin innokas jäsen. Vuonna 1979 sen toiminta kiellettiin ja aktivistit pakenivat maasta. Norgoyn oli helpointa lähteä Libanoniin ja Palestiinan vapautusjärjestöön PLO:hon, johon hänen ryhmällään oli yhteyksiä. Hän oli kolme vuotta PLO:n riveissä Libanonin sisällissodan aikaan. Tämän jälkeen hänen puolueensa, Türkiye Komunist Partisi – Leninist, toiminta siirrettiin sotilasdiktatuurin Turkista Eurooppaan.

VUONNA 1981 NORGOY matkusti Lontooseen ja jäi tullissa kiinni väärennetystä passista.

”Tullimiehet avasivat matkalaukkuni ja kiinnostuivat, kun näkivät kuvia PLO:n leireiltä”, Norgoy muistelee. Sattumalta samassa koneessa oli Norgoyn armenialainen tuttava. ”Emme edes tunteneet toisiamme kovin hyvin, olimme joskus käyneet pelaamassa pingistä yhdessä. Juttelimme matkan aikana ja kävelimme tulliin peräkkäin”, Norgoy kertoo.

Molemmat pidätettiin, ja kun heidät muutaman päivän kuluttua laitettiin takaisin Beirutin-koneeseen, Interpolin rekisteriin tarkentui tieto armenialaisen terroristijärjestön jäsenistä.

Tieto välittyi myös Turkkiin. ”Vanhempani eivät pitäneet siitä, että lähdin Libanoniin, mutta isäni sai melkein sydänkohtauksen, kun hän luki maamme suurimman lehden Hürriyetin etusivulta, että olen armenialainen terroristi”, Norgoy kertoo.

Tuolloin Norgoy käytti vielä turkkilaista nimeään Ugur Cukurkent. ”Vanhempani ovat tšetšeenejä, he muuttivat Dagestanista Turkkiin, kun olin vauva”, kertoo vaaleatukkainen ja vihreäsilmäinen Norgoy, joka on ottanut alkuperäisen nimensä käyttöön vasta jokin aika sitten.

KOKO 1980-LUVUN Norgoyn nimet ja väärennetyt passit vaihtuivat nopeasti. ”Kun minut palautettiin Libanoniin Lontoosta vuonna 1981, lähdin Syyrian ja Kreikan kautta Pariisiin. Minulle ei myönnetty poliittisen pakolaisen asemaa”, Norgoy kertoo.

Norgoy kiersi kymmenen vuotta maailmaa yrittäen saada oleskeluluvan. ”On helpompi luetella ne Euroopan maat, joissa en ole ollut: Norja, Portugali, Hollanti, Puola ja Romania ja Baltian maat. Kaikista muista olen yrittänyt saada poliittisen turvapaikan. Joka maassa minusta on otettu sormenjäljet ja kuulusteltu päiväkausia. Olen ollut vankilassa 15 maassa ja saanut aina karkotuspäätöksen. Joskus olen saanut valita, haluanko karkotuksen Turkkiin vai Lähi-itään, mutta olen aina päässyt karkuun ennen sitä, kerran jopa säilöönottokeskuksesta Sveitsissä.”

Norgoy kertoo olleensa kaikissa muissa Lähi-idän maissa, paitsi Saudi-Arabiassa ja Jemenissä. Kommunistiyhteydet ovat 1980-luvulla vieneet hänet myös Kuubaan ja Nicaraguaan.

VUONNA 1989 NORGOY haki ensimmäisen kerran poliittista turvapaikkaa Ruotsista. Sitä ei myönnetty. Hän päätti palata vapaaehtoisesti ennen kuin lopullinen karkotuspäätös tehtäisiin.

”Vuonna 1991 Turkissa oli yleinen armahdus, ja menin ranskalaisen ystäväni henkilöllisyyspapereilla sinne katsomaan, mikä on tilanne.”

Pari ensimmäistä viikkoa sujui hyvin, mutta kaikki muuttui, kun Norgoy meni Adanassa poliisilaitokselle anomaan ajokorttia.

”Pari päivää sen jälkeen minut siepattiin kadulla siviiliautoon, kasvoni peitettiin hupulla, minua kidutettiin ja uhkailtiin viisi päivää. Minulta kysyttiin koko ajan, millaista apua olen antanut Armenian valtiolle. Kukaan ei ollut kiinnostunut kommunistitaustastani. Lopulta pääsin kuitenkin vapaaksi.”

Sen jälkeen normaali elämä Turkissa oli mahdotonta. Norgoy kertoo, että hän vaihtoi paikkakuntaa parin kuukauden välein ja minne hän menikin, poliisit ilmestyivät uhkailemaan työnantajia, ja Norgoyn työt päättyivät. Hän sai lopulta sekä ajokortin että passin maksamalla poliiseille suuret lahjukset.

VUONNA 2000 HÄN meni naimisiin. ”Vaimoni on kotoisin Pohjois-Kaukasukselta, Kabardi-Balkarian autonomisesta tasavallasta. Meillä ei ole lapsia, se on surullista. En toisaalta tiedä, miten olisin pystynyt huolehtimaan lapsista noissa paskaoloissa.”

”2003 koimme, että elämämme Turkissa on mahdotonta, ja päätimme lähteä vaimoni sukulaisten luo Nalt?ikiin, Kaukasukselle. Vaimoni matkusti ensin, ja hänet pidätettiin Sotšissa. Myöhemmin hän soitti minulle ja sanoi, ettei minun kannata mennä sinne. Sovimme, että yritämme päästä Ruotsiin”, Norgoy kertoo. ”Lähdin Turkista viimeisen kerran uimalla kahdeksan kilometriä Aigeianmerellä Cesmesta Khioksen saarelle Kreikkaan.”

”Pääsin Ruotsiin, ja myös vaimoni tuli sinne turvapaikan hakijana. Vaimoni sai hakemukseensa kielteisen päätöksen. Jos hän olisi saanut oleskeluluvan Ruotsiin, se olisi täytynyt myöntää myös minulle. Silloin tajusin, ettei hänen elämänsä ole koskaan normaalia niin kauan kuin olemme naimisissa. Päätimme erota, laitoimme avioeron vireille puoli vuotta sitten. Ruotsin viranomaiset tarkistivat, että asia on vireillä myös Turkissa”, Norgoy kertoo katkerana.

JOULUKUUSSA 2004 Norgoy saapui Suomeen kävelemällä Torniojoen yli Haaparannasta ja anoi poliittista turvapaikkaa.

Tultuaan Suomeen Norgoy asui kuukauden Kyläsaaren pakolaiskeskuksessa Helsingissä. Sen jälkeen hän on asunut ystävien luona. Ystäviä on löytynyt paljon puolessa vuodessa.

Eräs heistä on Acar, jonka tapaan ravintola Turkoosissa Lönnrotinkadulla. Norgoy on luvannut valmistaa kalaruokaa, ja Acar saapuu paikalle Stockmannin muovikassin kanssa. Ahaa, hän on käynyt ostamassa tuoretta kalaa. Miehet selittävät minulle, että kala on Suomessa tosi kallista, joten Acar on käynyt ongella.

NORGOY ON AMMATILTAAN KOKKI, hän on käynyt Turkissa ravintolakoulun. Turvapaikan hakijat saavat Suomessa tehdä töitä ilman työlupaa, ja Norgoy löysi nopeasti työpaikan. Hän työskentelee kokkina Helsingissä Senaatintorin laidalla sijaitsevassa kreikkalaisessa ravintolassa.

”Olen hakenut poliittisen turvapaikan lisäksi myös työlupaa. Asianajajani mielestä hakemuksella on hyvät mahdollisuudet mennä läpi, sillä Suomessa ei tiettävästi ole työttömänä kreikkalaisia kokkeja”, Norgoy kertoo toiveikkaana.

”Pidän tosi paljon ruuanlaitosta ja toivon, että voisin jonain päivänä perustaa oman etnisen ravintolan. Mutta elämässä pitäisi olla aikaa muuhunkin. On monia asioita, joista haluaisin kirjoittaa kirjan, esimerkiksi omaelämäkerran. Jos minulla on joskus aikaa kirjoittaa, ensimmäiseksi kirjoitan keittokirjan. Olen ollut töissä ravintoloissa joka puolella maailmaa, joten minulla on paljon vaikutteita, joita olen yhdistellyt”, hän haaveilee.

Norgoy kertoo kirjoittaneensa yli tuhat runoa, jotka ovat maailmalla ystävien luona.”Runoni ja muut paperini täytyisi myös kerätä maailmalta.”

INTERPOLIN LAUSUNTO on tullut vastaan kaikkialla, missä Norgoy on hakenut poliittista turvapaikkaa.

”Interpol on poliisiorganisaatio. Eikö poliisin tehtävä ole kerätä aineistoa, jonka tuomioistuimet sitten käsittelevät? Minun tapauksessani Interpol julisti tuomion 24 vuotta sitten väärän aineiston perusteella. Yleensä Interpolin lausunnot ovat voimassa kymmenen vuotta, mutta minun lausuntoni voimassaoloaikaa Interpol on jatkanut”, Norgoy sanoo vihaisena.

Ruotsin suojelupoliisi on lähettänyt eri viranomaisille tiedon, että Norgoy on etsintäkuulutettu terroristi, ja päätös turvapaikkahakemuksiin oli tällä perusteella kielteinen. Asianajajaa kiellettiin vankeuden uhalla kertomasta tietoja eteenpäin.

”Kuinka voin puolustautua tällaisessa tilanteessa? Minulla on oikeus saada asialleni oikeuskäsittely! Se on ainoa tapa puhdistaa maineeni leimasta, jonka Lontoon poliisi löi minuun 24 vuotta sitten. Olen ollut vankilassa 15 maassa, yhteensä noin kaksi vuotta, mutta koskaan en ole päässyt oikeuteen”, Norgoy vaatii. Hän vakuuttaa tyytyvänsä oikeudenkäynnin lopputulokseen, mutta lisää: ”Jos minut todetaan syyttömäksi, haluan korvauksen näistä 24 vuodesta!”

”Viranomaiset ovat tietysti odottaneet, että luovuttaisin, tulisin hulluksi, alkoholistiksi tai narkomaaniksi. Mutta en ole luovuttanut, sillä tiedän olevani oikeassa”, hän kertoo. ”Minä olen runoilija, runoilijoiden velvollisuus on olla vahva ja puolustaa oikeutta.”

NORGOYLTA EVÄTTIIN TURVAPAIKKA Ruotsissa. Asia on käsitelty kaikissa ruotsalaisissa oikeusasteissa ja on parhaillaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. ”Minua ei saa käännyttää Ruotsiin, koska Ruotsin viranomaiset ovat jo aiemmin tehneet minulle kielteisen päätöksen: minulta on pimitetty tietoja, asianajajaani on uhkailtu, tekemäni rikosilmoitus on kadonnut poliisin rekisteristä ja viimeinen minua koskeva päätös tehtiin niin, ettei minulla ollut asianajajaa”, Norgoy perustelee.

”Jos minut lähetetään Ruotsiin, sieltä minut lähetetään seuraavalla koneella Istanbuliin.” Norgoy ei halua edes kuvitella, mitä Turkkiin joutuminen tarkoittaisi.

”Turkin kuumin poliittinen kysymys on tällä hetkellä armenialaisten kansanmurha, jonka selvittämistä EU vaatii ehtona Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle. Minä en ole armenialainen enkä ole koskaan toiminut heidän puolestaan, mutta Interpolin tietojen takia minut on leimattu Turkissa Armenian terroristiksi numero yksi.”

Norgoy uskoo olevansa Turkissa hengenvaarassa, koska turkkilaiset suhtautuvat Armenia-kysymykseen hyvin tunteenomaisesti ja äärikansallinen kiihkomielisyys on kovassa nousussa. Kaikki tämä on tapahtunut sen jälkeen kun EU otti viime joulukuussa myönteisen kannan Turkin EU-jäsenyyteen. Norgoyn hakemus hylättiin Ruotsissa ennen sitä.

KUN HAASTATTELEN NORGOYTA, hänen ystävänsä toimivat tarvittaessa tulkkina. Kolmen haastattelukerran jälkeen ajat, paikat ja tapahtumien järjestys eivät ole minulle vielä kovin selviä. Norgoysta olisi helpompi kirjoittaa kirja kuin lehtijuttu.

Tapaan myös molemmat Norgoyn suomalaiset asianajajat, toinen heistä hoitaa hänen turvapaikka-anomustaan Suomessa ja toinen yrittää saada valitusluvan Ruotsin korkeimpaan hallinto-oikeuteen Norgoyn tekemästä rikosilmoituksesta Gävlen poliisilaitoksesta.

LOPUKSI KYSYN, onko jotain jäänyt sanomatta. ”Jos joku voi auttaa minua, sähköpostini on kaukasien@yahoo.fr”, Norgoy sanoo. Hän vastaa viesteihin turkiksi, arabiaksi, kreikaksi, ranskaksi ja englanniksi.

Haastateltava kertoo, että ruotsalaiset toimittajat ovat haastatelleet häntä lukuisia kertoja, mutta haastattelut ovat poikkeuksetta jääneet julkaisematta.

Kristiina Koivunen