Ranska ja Belgia ovat Ison-Britannian lisäksi ainoat EU:n jäsenmaat, joissa perustuslaista käydään edes jonkinlaista uskottavaa julkista keskustelua.

RANSKALAISET ÄÄNESTÄVÄT 29. toukokuuta EU:n perustuslaista. Ranska ja Belgia ovat Ison-Britannian lisäksi ainoat EU:n jäsenmaat, joissa perustuslaista käydään edes jonkinlaista uskottavaa julkista keskustelua.

Suomi on tässä suhteessa silkkaa rämettä. Harvoinpa vastaan on tullut mitään niin hyvää kuin EU:n perustuslakiehdotus, tai koko Eurooppa-projekti. Media tyytyy lähinnä raportoimaan päätöksenteon askelista. Lakiehdotuksen sisällöstä ja yksityiskohdista ei kirjoiteta lainkaan. Ja hanketta kommentoi harvinaisen yksituumainen poliittinen eliitti.

Esimerkiksi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes on viime viikkoina lähettänyt ahkerasti tiedotteita. Niiden pääasiallinen sisältö on ollut se, että EU:n perustuslaki on ay-liikkeen, pohjoismaisen hyvinvointimallin ja tasa-arvon kannalta askel eteenpäin.

Niin monimutkainen ja kauaskantoinen asia kuin uusi perustuslaki ansaitsisi arvoisensa debatin. Hatunnoston arvoinen onkin kansanedustaja Arja Alhon tekemä kansanäänestysaloite, sen takana on sekä EU-perustuslain kannattajia että vastustajia.

PERUSTUSLAIN PITI TUODA Eurooppa lähemmäs ihmisiä. Lain englanninkielinen versio on 474-sivuinen liitteet, pöytäkirjat ja julistukset mukaan lukien. Kansainvälisen lakitekstin ymmärtämiseksi ei riitä pelkkä yleissilmäys, sanamuodoilla liitteitä myöten saattaa olla ratkaiseva merkitys kun tekstiä tulkitaan juridisesti. Ani harva poliittisista toimittajista tai päättäjistäkään lienee lukenut pumaskaa. Saatavilla olevat perustuslain lyhennelmät voivat johtaa harhaan. Virallinen Eurooppa, EU:n jäsenmaiden poliittinen johto, on niin sitoutunut uuteen perustuslakiin, että valikoituihin paloihin tai tiivistelmiin on vaikea luottaa.

LE MONDE DIPLIMATIQUE -lehden toimittaja Bernard Cassen luki EU:n perustuslakiehdotuksen tarkkaan. Hänen tulkintansa mukaan perustuslakiehdotus muistuttaa enemmän Kansainvälisen valuuttarahaston tai Maailman kauppajärjestön sääntöjä kuin perustuslakitekstiä. Lakiehdotuksen 202 sivuun (ilman liitteitä) on kirjattu sana pankki – ja sen johdannaiset – 176 kertaa, sana markkinat 88 kertaa, ’kauppa’ 38 kertaa, ’kilpailu’ 29 ja ’pääoma’ 23 kertaa.

Lisää EU:n perustuslakiehdotuksesta täällä, jutussa, joka lehdessä on sivulla 43.

Jaana Airaksinen