ISM:n rauhanaktivistit suojaavat ambulansseja, kuljettavat humanitaarista apua piiritettyihin palestiinalaiskyliin ja toimivat vaalitarkkailijoina.
HOSTELISSA JERUSALEMIN vanhassa kaupungissa ei suunnitella patikkaretkiä Negevin autiomaahan tai kaljoittelua Kuolleenmeren rannalla. Seinillä on ajan tasalla pidettyjä karttoja Israelin armeijan tarkastuspisteistä, ulkonaliikkumiskielloista ja Länsirannan palestiinalaisalueita pilkkovan muurin rakennustöistä. Sähäkkä arabipoppi soi, televisiosta tulee al-Jazeeraa. Nettikoneen ääreen on jonoa, kaikki haluavat lähettää kotiin sähköpostia.
Kansainvälisen solidaarisuusliike ISM:n (International Solidarity Movement) aktivistien täytyy varautua pidätykseen, karkotukseen, haavoittumiseen tai jopa kuolemaan. Väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden nimiin vannova ISM on ollut mukana sabotoimassa muuria ja purkamassa tarkastuspisteitä. Rauhanaktivistit suojaavat Punaisen puolikuun ambulansseja, kuljettavat humanitaarista apua piiritettyihin palestiinalaiskyliin ja toimivat vaalitarkkailijoina. Gandhilaiset istumamielenosoitukset kuuluvat niin ikään kuvaan.
Kun ulkomaalainen aktivisti haavoittuu tai kuolee, vaarana on diplomaattinen selkkaus ja pr-katastrofi . Siksi heillä on huomattavasti palestiinalaisia suuremmat toimintamahdollisuudet. ”Yksi juutalainen tai ulkomaalainen vastaa israelilaismedian silmissä 50 palestiinalaista”, ruotsalainen Jon kiteyttää.
Rämäpäisen suoran toiminnan ohella ISM järjestää vapaaehtoisia oliivisadonkorjuuseen, päiväkoteihin ja ensiapuryhmiin.
ISM:N TOIMISTO sijaitsee rähjäisen nuorisotalon toisessa kerroksessa Beit Sahourissa Betlehemin kupeessa. Samoissa muhkuraisissa maisemissa Herran enkeli ilmestyi kedolla odottaville paimenille ja sanoi: ”Älkää peljätkö.”
Ghassan Andoni, yksi ISM:n perustajajäsenistä, päivystää toimistossa. Järjestö perustettiin joulukuussa 2000, vähän toisen intifadan puhkeamisen jälkeen. Sillä on muutama tuhat jäsentä yli 40 maasta. Jäsenrekisteriä ei pidetä, jo siksikin ettei ISM:llä ole siihen koneita. Toukokuussa 2003 Israelin armeija pidätti toimiston henkilökunnan pariksi päiväksi ja vei tietokoneet mennessään. Ne palautettiin myöhemmin – romurautana.
ARIEL SHARONIN oikeistohallitus pyrkii leimaamaan ISM:n aktivistit ”terrorituristeiksi”. Toisaalta ISM:ää on verrattu Espanjan sisällissodan kansainväliseen solidaarisuusprikaatiin, ja se on ollut ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Lyhyenjäntevä, ahkerasti tupakoiva ja helposti tulistuva Andoni tuhahtaa syytöksille terroristiyhteyksistä. ”Ruohonjuuritason toimintamme on väkivallatonta, avointa ja läpinäkyvää. Yritämme olla hyödyllisiä siellä missä voimme, ISM:n tehtävänä ei ole saarnata ja opettaa.”
Terrorismipuheet ovat kyseenalaisia siksikin, että jopa viidennes ISM:n väestä on israelin- tai amerikanjuutalaisia. Yhdysvaltalaisaseiden turvin miehitetyssä Palestiinassa ei ole juurikaan päässyt syntymään länsimaalaisvastaisia mielialoja. Andoni pitää tätä osittain ISM:n ansiona. Sen aktivisteja on ollut Arafatin päämajan ja Kristuksen syntymäkirkon piirityksissä, Gazassa, Jeninissä, Tulkarmin pakolaisleirillä ja muissa vaarallisissa tilanteissa.
”Palestiinalaiset arvostavat sitä, että ulkomaalaiset riskeeraavat henkensä heidän puolestaan. Luulen, että monet luottavat mieluummin ISM:iin kuin Palestiinalaishallinnon uraputkipoliitikkoihin.”
Jon, 28, on Palestiinassa toista kertaa. Uppsalalainen ympäristönsuojelutieteen jatko-opiskelija on autellut päiväkodissa Tulkarmissa ja vastustanut muuria Biddun kylässä. Seuraavaksi poninhäntämies on lähdössä sadonkorjuutöihin Hebroniin. Hän kertoo, ettei pelkää turvallisuutensa puolesta. ”Tarvitaan kansainvälistä läsnäoloa auttamaan palestiinalaisia heidän arjessaan ja raportoimaan ihmisoikeusrikkomuksista. Olen valmis ottamaan tietyn riskin, mutta en halua marttyyriksi.”
ENSIMMÄISET ”MARTTYYRINSA” ISM on jo saanut. Keväällä 2003 puskutraktori jyräsi yhdysvaltalaisen Rachel Corrien, 23, hengiltä Gazassa, ”maailman suurimmalla vankileirillä”. Brittivalokuvaaja Tom Hurndall, 21, vajosi syvään tajuttomuuteen saatuaan Gazassa luodin päähänsä ja kuoli yhdeksän kuukautta myöhemmin. Kummankin kuolemantapauksen yhteydessä Israelin armeija on kompuroinut kutomiensa peitetarinoiden vyyhdessä. Hurndallin taposta on syytettynä israelilaissotilas, jota hänen asianajajansa pitää syntipukkina. Maaliskuussa Corrien omaiset haastoivat amerikkalaisen Caterpillar-yhtiön oikeuteen. Heidän mukaansa kaivinkonejätti myy Israelille puskutraktoreita, vaikka tietää niitä käytettävän ihmisoikeusrikkomuksiin.
Lisätietoa ISM:stä: www.pal-solidarity.org ja Peace Under Fire (toim. Josie Sandercock ym.). Verso 2004.
Jani Saxell
