Alexander Stubb harmittelee, että Vasemmistoliitto ei toimi työllisyyden puolesta vaan jättää sen hänen harteilleen.

KOKOOMUKSEN EUROEDUSTAJA Alexander Stubb harmittelee, että Vasemmistoliitto ei toimi työllisyyden puolesta vaan jättää sen hänen harteilleen. ”Palvelujen kilpailuttaminen tuo 600 000 työpaikkaa Eurooppaan”, hän hokee mantraansa. Siivoojille tätä on vaikea uskotella. He ovat jo nähneet, että siivouskohteen siirtäminen kunnalta yksityisille kiristää työtahtia: samaa kohdetta siivoaa yhä harvempi.

TYÖTTÖMIEN TOINEN turvalauseke on: ”Verojen alennus lisää työpaikkoja.” Yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston professori Edmund S. Phelps tutki työttömyysasteen ja työvoiman verotuksen välistä korrelaatiota, sitä näyttääkö niillä olevan yhteyttä. Ei minkäänlaista, toteaa Phelps. Selkein pitkän ajan vaikutus veronalennuksilla on valtion asemaan. Yksityinen varallisuus lisääntyisi, valtion vähenisi.

Huolestuttavaa tässä skenaariossa on, että sen selvin vaikutus on ollut rikkaimman prosentin tai prosentin kymmenesosan tulojen raju lisääntyminen. Varallisuusvero poistuu kohta, ja kun perintövero vielä häivytetään, olemme tilanteessa, jossa peritty varallisuus määrää, kuka pääsee koettamaan yritysmaailmassa kykyjään.

NYKYINEN VEROPOLITIIKKA johtaa luokkayhteiskuntaan ja pienen geenipopulaation myötä henkiseen ja ruumiilliseen rappioon. Jos veropolitiikka ei ota biologiaa huomioon, tulevien kykyjen resurssipohja kapenee. En nyt halua loukata Björn Wahlroosia, mutta jos hänen kaltaistensa johtajien geenipankit muodostaisivat Suomen tulevaisuuden selkärangan, olisin todella huolissani.

Uskonkappaleiden takana on järkevä ajatus: jos muut menevät halpaan, ne, joilla on rahaa, saavat itselleen lisää rahaa ja mieluisamman pelikentän.

Ei siinä mitään, että suuryritykset ajavat omaa etuaan, mutta minkä vuoksi joku Stubb ajaisi varakkaiden yksityishenkilöiden ja suuryhtiöiden asiaa? Eikö hän ole kansan edustaja? Ehkä kysymys on väärin asetettu. Stubb uskoo lujasti tekevänsä kaikkien elämän paremmaksi. Hän on juuttunut sellaiseen talousteoreettiseen ajatteluun, jossa yhteiskunnan selkärankana ovat suuryritykset ja niiden omistajat.

Yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden tutkiminen osoitti, että valtaosa suuryrityksistä ei maksa veroja laisinkaan. Missä markkinateoriassa tai veropolitiikassa se otetaan huomioon? Ei missään.

Meille tarjotaan ajatusmalleja, jotka on tuotettu fiktiivisillä markkinoilla. Älkää uskoko siihen, se on pelkkää stubbausta.

Jorma Penttinen, jorma.penttinen@surfeu.fi