Paratiisin kaasuputket

Lukuaika: 2 minuuttia

Paratiisin kaasuputket

Perussa sijaitsee yksi Latinalaisen Amerikan tuhoisimmista hankkeista. Se tuottaa fossiilienergiaa Peruun, Meksikoon ja Yhdysvaltoihin.

LIMA, PERU. Camisea-maakaasuputken rakentaminen Perun halki on yksi Latinalaisen Amerikan kiistanalaisimmista hankkeista. Hanke on saanut nimensä Camisea-joesta, joka sijaitsee Urubamba-virran alajuoksulla Kaakkois-Perussa. Miljardihankkeessa on vedetty yli 1 200 kilometriä maakaasuputkea halki Perun sademetsien aina rannikolla sijaitsevaan pääkaupunkiin Limaan saakka. Maakaasun ottopaikoista kolme neljäsosaa sijaitsee alkuperäiskansojen, kuten nahuain, nantien ja machiguengojen alueilla.

Camisea on kaikkien aikojen ensimmäinen hanke, jonka lainan Yhdysvaltojen vienti- ja tuontipankki on hylännyt ympäristösyihin vedoten. Amerikan kehityspankki IDB myönsi kuitenkin lainan ensimmäiselle vaiheelle, ja Perun hallitus antoi yrityksille luvan pumpata maakaasua alueelta 40 vuoden ajan. Yritysten yhteenliittymää johtaa argentiinalaisen Pluspetrolin Perun-osasto, Pluspetrol Perú Corporation, ja siinä on mukana muun muassa yhdysvaltalainen Hunt Oil.

CAMISEA-HANKKEESSA otetaan maakaasua Urubamba-joen ympäristöstä yli sadan miljoonan kuution päivätahtia. Määrä on lähes kahdeksan kertaa niin suuri kuin koko Suomi käyttää maakaasua päivässä. Ensimmäinen vaihe on nyt lähes kokonaan valmis, ja putket johtavat kaasua rannikon käsittelylaitoksiin, myös erityisen herkäksi luokitellun merialueen rantaan lähelle Paracasin kansallispuistoa.

Camisean kentiltä pumpatusta kaasusta suuri osa menee Perun rannikkokaupunkien, kuten Liman, energiantarpeeseen. Noin puolet viedään ulkomaille, etenkin Meksikoon ja Yhdysvaltojen länsirannikolle. Halpa maakaasu uhkaa vesittää Kalifornian hankkeet edistää uusiutuvia energialähteitä.

Camisea lisää ilmakehään joutuvia hiilidioksidipäästöjä lähes 700 miljoonalla tonnilla, laskee Kestävän energiantuotannon ja talouden verkosto (SEEN). Koko elinaikanaan hanke tulee tuottamaan 23 kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin koko muu Peru päästää ilmaan vuosittain.

”Kielteisiä ympäristövaikutuksia oli vaikea edes vähentää, koska hallitus oli niin rähmällään rahoittajien edessä”, kritisoi Perun Maan ystävien koordinaattori Carlos Abanto. ”Hanke oli jaettu osiin, joten meillä ei ollut kunnollista kuvaa siitä, mitä tulee tapahtumaan. Lisäksi puuttuivat yleisesti hyväksytyt ympäristöstandardit, joita olisi noudatettu ja joiden toteutumista olisi seurattu jälkeenpäin.”

MACHIGUENGA-KANSA asuu pienissä yhteisöissä hajallaan metsässä ja on voimakkaasti riippuvainen paikallisista luonnonvaroista. Viime vuoden joulukuussa kaasuputken alkupää räjähti ja saastutti Urubamba-joen alueella sijaitsevan Kemariaton vedenalaisen kanjonin. Machiguengat raportoivat veden pilaantumisesta ja muista ympäristöhaitoista jopa 75 kilometrin päässä vuotopaikasta.

”Viime kuukausina yhteisöt ovat huomanneet maanvyöryjä maakaasuputken varrella, mutta yhtiöt kieltäytyvät uskomasta ongelmia”, kertoivat machiguenga-neuvoston jäsenet tammikuussa.

Maakaasuhanke ulottuu myös Nahua Kugapakorin alueelle, jonka Perun hallitus on luvannut seudulla asuvien nahua-, nanti- ja kirineri-kansojen maaksi. Camisea on ravistellut kovalla kädellä näiden vapaaehtoisessa eristyksessä elävien kansojen elämäntapaa ja terveyttä. Jo 1980-luvulla lähes puolet nahua-kansasta menehtyi, kun öljy-yhtiö Shell teki alueella ensimmäisiä koeporauksia. Tällöin yleisimpänä kuolinsyynä olivat valtaväestön keskuudessa tavalliset tartuntataudit, joita öljy-yhtiön edustajat toivat mukanaan koskemattomalle alueelle.

VIIME SYYSKUUSSA Pluspetrol ja Hunt Oil tekivät puolen miljardin dollarin sopimuksen uuden maakaasukentän perustamisesta. 58 000 hehtaarin eli yli kolme kertaa Helsingin maa-alan kokoinen ottopaikka sijaitsisi 90-prosenttisesti sademetsässä ja suurimmaksi osaksi alkuperäiskansojen mailla.

Tammikuussa Perun hallitus yritti järjestää kuulemistilaisuuksia Camisean kakkosvaiheesta. Hallitus julkaisi 4 000-sivuisen raportin hankkeen ympäristövaikutuksista ja raportin pohjalta oli tarkoitus käydä keskusteluja. Alkuperäiskansojen edustajat pyysivät lisäaikaa asiakirjojen arvioimiseen, mutta Perun hallitus torjui pyynnöt. Machiguengat estivät pääsyn kuulemistilaisuuteen. He vetosivat maan perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa tunnustettuihin oikeuksiin terveyteen ja puhtaaseen ympäristöön.

Kiista ei näytä ratkeamisen merkkejä. ”Camisea-hankkeen rahoittajien ja Perun valtion on muutettava käytöstään suhteessa alkuperäisväestöön ja kansalaisyhteiskuntaan. Hankkeesta on tehtävä riippumaton arviointi, jotta sen vaikutukset ympäristöön, alueen asukkaiden turvallisuuteen ja terveyteen selvitetään”, vaatii Arlen Ribeira Amatsonian alueen alkuperäiskansojen kattojärjestöstä COICA:sta.

Kirjoittajat työskentelevät Perun Maan ystävissä, Camisea-projektin ympäristöhaittoja ja sosiaalisia vaikutuksia arvioivassa hankkeessa.

www.amazonalliance.org/camisea

www.amazonwatch.org/amazon/PE/camisea/

www.seen.org/latin_america/camisea.shtml ,

www.camisea.com.pe/

Annukka Berg ja Leo Stranius

  • 9.9.2009