Globaaleista veroaloitteista vallitsee kumma hiljaisuus

Lukuaika: 2 minuuttia

Globaaleista veroaloitteista vallitsee kumma hiljaisuus

Valuutanvaihto verolle.

MAAILMANLAAJUISTA KEHITYSAVUN määrää on nostettava 50 miljardia dollaria, mikäli YK:n vuosituhattavoitteista halutaan pitää kiinni, toteaa tammikuussa julkaistu Investing in Development -raportti. Raportin on laatinut YK:ssa neuvoa-antavaa asemaa nauttiva Millenium-työryhmä.

Syyskuussa 2000 eri hallitukset ja valtionpäämiehet sitoutuivat kahdeksaan globaaliin kehitystavoitteeseen YK:n vuosituhathuippukokouksessa New Yorkissa. Vuoteen 2015 mennessä on tarkoitus muun muassa puolittaa köyhyydessä elävien, nälästä ja epäpuhtaasta juomavedestä kärsivien ihmisten määrä sekä tarjota lukutaito kaikille maailman lapsille.

Harva osasi tuolloin aavistaa, että vuotta myöhemmät terrori-iskut parin korttelin päässä siirtäisivät maailman huomion nälästä ja köyhyydestä terrorismin uhkaan.

TAMMIKUUN RAPORTTI nostaa yhdeksi vuosituhathankkeen olennaiseksi ongelmaksi kestävän rahoituksen puutteen. Valtiot eivät kykene nostamaan kehitysapumäärärahojaan sovittuun 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ajoissa, varoja on löydettävä toisin keinoin.

Millenium-työryhmä suosii Ison-Britannian ideoimaa kansainvälistä rahoitusjärjestelyä IFF:ää (International Financing Facility). Käytännössä IFF olisi monikansallinen rahasto, johon sijoitetut varat käytettäisiin kehityshankkeisiin eri alueilla.

IFF-järjestely on ongelmallinen. Sen kautta nykyiset päättäjät lupaavat tulevien hallitusten puolesta nostaa kehitysmäärärahoja ja näitä kuvitteellisia lupauksia vastaan myydään sijoituksia rahoitusmarkkinoilla. Vaarana voi myös olla, että IFF-luottojen saanti ja takaisinmaksu osoittautuvat joillekin maille ylitsepääsemättömiksil.

RAPORTTI miltei unohtaa viimeaikaiset aloitteet kansainvälisestä vero- ja tulonsiirtojärjestelyistä. Brasilian presidentti Luiz Inácio ”Lula” da Silva, Ranskan presidentti Jacques Chirac, Chilen presidentti Ricardo Lagos Escobar ja Espanjan pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero vetosivat yhdessä YK:n yleiskokouksen alla syyskuussa 2004 globaalien verouudistusten puolesta.

Aloitteen taustalla toimineen Lulan toistama sanoma yhdistetään usein YK:n nälänhädän ja köyhyyden vastaiseen kampanjaan: köyhyys on itsessään joukkotuhoase, se tappaa 24 000 ihmistä päivässä ja 11 lasta joka minuutti.

Valtionpäämiehet ehdottivat verotuksen alaisiksi kansainvälistä asekauppaa ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Ehdotusten keskiössä oli myös jonkinasteinen valuutanvaihtovero – eräänlainen Tobinin veron muunnelma – joka säätelisi kansainvälistä keinotteluteollisuutta.

Veroehdotukset saivat päivässä 110 valtion tuen. Finanssimaailmassa sitä kuitenkin kammoksuttiin talouskasvun esteenä. Yhdysvaltojen edustajana toiminut maatalousministeri Ann Veneman totesi välittömästi, että ”globaalit verot ovat luonnostaan epädemokraattisia, niiden toteutus on mahdotonta”.

GLOBAALIEN VEROTULOJEN käyttötarkoituksesta on näkemyseroja. Chirac ehdotti tammikuun lopulla Maailman talousfoorumissa Davosissa, että veroilla ehkäistäisiin ihmiskuntaa uhkaava hiv/aids-epidemia. Lisäksi hän sysäisi asekauppaveron yhtiöiltä yksittäisille aseiden ostajille. Lula puhui Davosissa ja Maailman sosiaalifoorumissa Porto Alegressa laaja-alaisemmin köyhyyden vastaisen kamppailun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta.

Tobinin veroa ajavan Attac-liikkeen johtohahmo, Le Monde Diplomatique -lehden päätoimittaja Ignacio Ramonet antoi tukensa veroaloitteelle. Hän kirjoitti tammikuussa, että Aasian katastrofin jälkimainingeissa on tarvetta ”kansainvälisellesolidaarisuusverolle”.

Pelkkä hetkellinen myötätunto ei riitä, jollei se synnytä kestäviä ja oikeudenmukaisia uudistuksia globaalissa taloushallinnassa.

Rahoitus vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi tai nälän ja köyhyyden poistamiseksi on vain järjestelykysymys. Vuosittaiset sotilasmenot ovat maailmanlaajuisesti yli 900 miljardia dollaria, yksistään Yhdysvalloissa 400 miljardia dollaria.

VUOSITUHATTAVOITTEIDEN ensimmäisen viisivuotiskauden arviointikokous pidetään New Yorkissa ensi syyskuussa. Tavoitteita laadittaessa tuskin osattiin ennakoida terrori-iskujen maailmanpolitiikkaa ravisteleva vaikutus. Nähtäväksi jää, peittyvätkö veroaloitteet tai yleisemmin vaatimukset globaalista oikeudenmukaisuudesta tänäkin vuonna terrorismi- ja turvallisuuskysymysten varjoon.

Henri Onodera

  • 9.9.2009