Kesykana polveutuu viidakkokanasta.
KESYKANA polveutuu viidakkokanasta. Kanan kesyttäminen kotieläimeksi alkoi 4000 vuotta sitten. Domestikaatiolla on vaikutettu lähinnä tuottavuuteen: siinä missä kesykana tehtailee 300 munaa vuodessa, sen kantamuoto, punainen viidakkokana, munii vain 8 munaa.
Kana on aktiivinen, seurallinen ja loputtoman utelias eläin. Kanojen laumassa vallitsee tarkka sisäinen hierarkia, nokkimisjärjestys. Lauman tasapaino säilyy, kun eläinmäärä on riittävän pieni ja kanoilla on tarpeeksi tilaa. Luontainen laumakoko on 5–30 kanaa.
Kanoilla on voimakas tarve nukkua maanpinnan yläpuolella. Suojainen pesäpaikka muninnan aikana on kanoille ehdoton. Se on myös turvallisuuden kannalta tärkeää, sillä muninta paljastaa paljastaa höyhenettömän ihoalueen, joka saattaa laukaista muissa yksilöissä nokkimishalun.
Lähes kaikilta nykyisiltä kanoilta, uhanalaista maatiaiskanaa lukuun ottamatta, on hautomisvaisto karsittu jalostuksella pois. Jalostus ei ole kuitenkaan kyennyt hävittämään kaikkia kesykanan viidakosta periytyviä vaistoja. Kanan luontainen elinikä on seitsemän vuotta. 1,5 vuoden elämä ahtaassa verkkohäkissä tai 1 000–3 000 yksilön hallissa on kaukana kanan synnyinkodista viidakosta.
Munijakanan tuottavuuden laskettua sen lihasköyhä ruumis päätyy yhä useammin syömäkelvottomana kaatopaikalle. Kristillisessä pääsiäisperinteessä muna on symboloinut elämää ja ylösnousemusta.
Uuna Kainulainen
