Yritysten tukemassa päiväkodissa pilteistä otetaan kaikki irti.

Visio sen toteuttamiseen on hauskasti ”paljon Kuperkeikkoja”. Kuperkeikan arvoja ovat dynaamisuus, uudistumiskykyisyys, rohkeus ja avoimuus, ja sen toimintaa ovat tukeneet Jyväskylän Tiimiakatemia, Elinkeinoelämän Keskusliitto sekä Suomen Yrittäjät.

Öö, siis hetkinen.

Kuperkeikka on uudenlainen, ”joustavamman toimintamallin” päiväkoti, joka on ”ammentanut muista pohjoismaista onnistuneimmat käytänteet”. Se haluaa kasvattaa yritteliäitä, oma-aloitteisia ja vastuullisia ihmisiä, jotka osaavat vastata tulevaisuuden haasteisiin. Sen ilmapiiri on vahvasti yrittäjähenkinen: ”Yrittäjyyskasvatus on osa peruskoulun opetussuunnitelmaa heti ensimmäiseltä luokalta, mutta pohja luodaan päivähoidossa.”

”Päivähoito elää maassamme uudistumisen aikaa – ’päivähoidosta’ ollaan siirrytty varhaiskasvatukseen.” Tärkeä osa uutta konseptia on yrittäjyyskasvatus, jonka edelläkävijä Kuperkeikka on ollut vuosikausia. ”Kasvatus- ja palvelukulttuuria on kehitetty jo vuosien ajan luopumalla vanhasta ja samalla siirtyen määrätietoisesti ajan hengen mukaiseen, joustavampaan toimintamalliin.”

Urbaanista otteestaan huolimatta Kuperkeikka on säilyttänyt kosketuksensa myös luontoon. ”Vaippojen ja päiväunien jäädessä taakse lapsi pääsee mukaan luontoryhmään”, jossa pikku-Petteri pääsee ihanan paineettomasti ”oppimaan erätaidon alkeet sekä sisäistämään luonnon kunnioittamisen”.

Hienoa. Olisi tehnyt mieleni pyytää Kuperkeikan perustaja Seija Kastari-Johanssonia kommentoimaan yrittäjyyskasvatuksen ja ”uudistumisen ajan” Suomen suhdetta toisiinsa, mutta lopulta ei tarvinnut.

”Kuperkeikassa yrittäjyyskasvatus nähdään vahvana yhteiskunnallisena ilmaisuna muutoksesta myös kasvatus- ja opetusalalle”, Kastari kertoo päiväkodin nettisivuilla.

”Me tiedämme, että maailma muuttuu. Me tiedämme, että työpaikat eivät enää ole pysyviä tai elinikäisiä. Me tiedämme, että pelkkä kokemus ei enää kanna vaan tarvitsemme myös näkemystä, asioiden merkitystä laajemmissa yhteyksissä. Me tiedämme, että yksilön vastuu itsestään sekä yhteisöstään kasvaa entisestään. Näihin ajatuksiin nojautuen myös kasvatus vaatii uusiutumista. Kuperkeikassa tämä haaste on otettu vastaan.”

Mitenhän käy jos Petteri unohtaa vastuunsa ja kakkaa housuun?

Ehkä päiväkoti Kuperkeikka löytää keinot vastata näihin epäilemättä vaikeisiin haasteisiin. Yrittäjät ja työnantajat kun, Kuperkeikan sanoin, ”eivät tule ’taivaasta’, vaan syntyvät mahdollisuuksista ja yritteliäisyydestä”. Omaehtoinen yrittäjyys on ”kivijalka tulevaan”, jota Kuperkeikka rakentaa ”yhdessä lasten – huomispäivän aikuisten kanssa”.

Taneli Nordberg