”Kukaan poliitikko ei oikein halua puhua tästä”, Harry Harkimo sanoo.

”SE ON NIIN NAURETTAVAA, että puhutaan Suomen puhtaasta ilmastosta, ja sitten meillä on tämä paskainen Itämeri. Eikä kukaan tee mitään. Miksei kukaan halua tehdä mitään, vaikka kaikki tietävät ongelman?” liikemies Harry Harkimo kysyy.

Harkimo itse on ryhtynyt toimeen, sillä hän on Suomen Luonnonsuojeluliiton ”Puhtaan meren puolesta” -tarrakampanjan keulakuva. Kampanja käynnistyi kesän alussa, ja sen tarkoituksena on kerätä vuoden palkka yhdelle Suomen Luonnonsuojeluliiton Itämeri-tutkijakoordinaattorille. Toisen vuoden palkan maksaa Finnair.

”KAHDEN VUODEN AIKANA pitäisi pystyä vaikuttamaan niin paljon, että Itämeren suojeluun saataisiin säädettyä uusia direktiivejä ja lakeja”, Harkimo sanoo.

Pian valittavan tutkijakoordinaattorin työnkuvaan kuuluvat tiedottaminen, luonnonsuojelulainsäädäntöön perehtyminen ja vesiensuojelutyöryhmien hallinnointi. Harkimon mukaan kampanja lähti tälle vuodelle käyntiin myöhässä, ja siksi sitä jatketaankin ensi keväänä. Kampanja on suunnattu pursiseuroille ja veneilijöille, sillä heillä on mereen ja sen tilaan suora kosketus.

”Tuskin kampanjaa kannattaisi maanviljelijöille suunnata, vaikka konkreettisesti tilanne on se, että maanviljelijöiden pitäisi vähentää lannoitusta. Sen takia satotavoitteita pitäisi laskea. Tässä valtion pitäisi avustaa. Sitähän ainakaan keskustapuolue ei tule sallimaan. Kukaan poliitikko ei oikein halua puhua tästä asiasta, sillä he pelkäävät menettävänsä äänestäjiä”, Harkimo sanoo ja penää poliitikoilta selkärankaa.

Itämeren tilanne heikentynyt sadan viime vuoden ajan. Kivet ovat limaantuneet ja näkösyvyys saattaa paikoin olla vain viidestä senttimetristä puoleen metriin. Fosfori ja typpi ovat levien tarvitsemia pääravinteita ja niiden ylitarjonta johtaa vesistöjen rehevöitymiseen. Mereen valuu runsaasti fosforia ja typpeä maataloudessa käytetyistä lannoitteista. Lannoitteet huuhtoutuvat jokiin ja kulkeutuvat sitä kautta mereen. Merenpohja on rehevöitymisen takia hapeton, jolloin myös pohjaan sedimentoitunut fosfori nousee uudestaan kiertoon.

Harkimo asuu Itämeren ääressä. Hän sanoo huomanneensa muutokset meressä: vesi on ruskeata ja saastaista.

”Vaarana on, että ihmiset tottuvat levätilanteesta annettuihin varoituksiin. Jotain pitäisi tehdä ennen kuin tilanne on täysin hyväksytty”, Harkimo toteaa.

MERENTUTKIMUS LAITOKSEN tutkija Markku Viitasalo sanoo, että maa- ja metsätalouden päästöjä pitää leikata, jotta Suomenlahti puhdistuisi sinilevästä. Suomenlahden kuormitus muodostuu pääasiassa maatalouden lannoitteista, mutta kuormitusta lisäävät myös liikenne ja asutus.

Suomenlahden tilaa auttaa nyt se, että Pietarissa aukaistiin syyskuun lopussa lounainen vedenpuhdistamo, joka käsittelee noin 700 000 asukkaan jätevedet.

Viitasalon mukaan Pietariin tarvittaisiin vähintään toinen vedenpuhdistamo hoitamaan kaupungin pohjoisosan jätevesiä.

”Saman verran kuin jätevesiä nyt puhdistetaan menee yhä täysin puhdistamattomana Itämereen”, Viitasalo kertoo.

Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon hanketta rahoittivat Suomi ja Ruotsi. Harkimonkin mielestä on tärkeää huomioida Pietari, vaikka hänen mielestään tärkeintä on Suomen poliittinen päätöksenteko, jolla maatalouden lannoitemääriä voitaisiin rajoittaa.

”Pietariin tarvitaan lisää rahaa ja puhdistamoita. Suomalaisten ja ruotsalaisten kannattaa satsata sinne, sillä meillähän on intressi Itämeren puhdistamiseen. Ruotsalaisetkin heräsivät tähän tilanteeseen vasta viime kesänä, kun levää oli harvinaisen paljon.”

ITÄMEREN LISÄKSI Harkimolla ei ole ympäristöpoliittisia katsantoja. Hän ei kommentoi tuulivoimaa, sillä hänen mukaansa tuulivoima ei likaa eikä puhdista Itämerta. Myöskään Harkimon Hartwall Areenalla ei ole minkäänlaista ympäristöohjelmaa eikä Harkimo keksi keinoja, joilla Areena voisi säästää luontoa. Energiaa Areenalla säästetään, mutta lähtökohtana ovat taloudelliset syyt.

Markku Viitasalo huomauttaa, että Itämeren tilaan vaikuttavat myös muutamat yksittäiset ongelmat. ”Ilman kautta Euroopasta tulee kaukolaskeumana typpeä. Toisaalta esimerkiksi Puolassa maataloudessa lannoitetaan paljon ja siellä puhdistustaso on heikompi.”

Harkimon mielestä laajempia kansainvälisiä sopimuksia tai rajoituksia on turha miettiä tässä vaiheessa. ”Kun omat asiat ei ole kunnossa, on turha lähteä merta edemmäs kalaan. Ei tarvitsisi muuta kuin saada Suomen maatalouslainsäädäntö kuntoon, niin myös Itämeri olisi kunnossa”, Harkimo väittää.

www.sll.fi/toiminta/vesistot/tarrakampanja

Hannele Huhtala