Poliittinen eläin: Hirvikanta on kasvanut viime vuosina, mutta kääntyi tämän vuoden tilastojen mukaan hienoisesti laskuun.

Hirvi (Alces alces) on märehtijöihin kuuluva sorkkaeläin ja Suomen suurin nisäkäs. Hirvi elää koko pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, mutta välttelee tuntureita. Hirvikanta on kasvanut viime vuosina, mutta kääntyi tämän vuoden tilastojen mukaan hienoisesti laskuun. Syksyn hirvenmetsästyskausi päättyy vuodenvaihteessa. Pyyntilupia on myönnetty 53 000.

Hirvikannan suuruuteen vaikuttavat monet tekijät. Yksi ilmeinen syy on luontaisten vihollisten, lähinnä susien, pieni määrä. Susi- ja hirvipolitiikasta ei kuitenkaan juuri koskaan puhuta samanaikaisesti. Myös tehometsätalous suosii hirviä, koska nykyinen metsien rakenne luo runsaasti hirvelle sopivaa ravintoa tarjoavia taimikoita. Hirvivahinkoja korvataan metsänomistajille miljoonien eurojen edestä joka vuosi.

Hirvistä käytävää keskustelua hallitsevat niiden aiheuttamat haitat liikenneturvallisuudelle ja maa- ja metsätaloudelle. Hirvi on ollut suomalaisille ikiaikainen pyhä eläin, mutta hirven oikeuksia korostavia näkökulmia ei juuri esitetä julkisesti. Kysymys on yleensä siitä, kuinka paljon kantaa pienennetään. Oli kansa tai riistahallinto mitä mieltä tahansa, loppujen lopuksi kaadettujen hirvien määrästä päättävät metsästäjät.

Ongelmana pidetään sitä, että valtion tavoittelema kaatokiintiö ei täyty, jos metsästystoiminta on alueella vähäistä tai metsästäjät haluavat pitää kannan suurempana kuin valtio toivoisi. Näin tulee tulevaisuudessa käymään yhä useammin, sillä väestön ikärakenteen muutos puree ukkoutuviin metsästysseuroihin. Metsästyksestä kiinnostuneita nuoria on vähän.

Joko tärkeitä päätöksiä ei enää tehdä hirviporukoissa tai nuoret poliitikot eivät ole kuulleet käytännöstä. Oma vaikutuksensa on metsästysseurojen vaikeilla jäsenyysvaatimuksilla, jotka liittyvät yleensä maanomistukseen.

Hirvi vaikuttaa myös ekosysteemeihin. Suomeen sitä on seurannut hirven seuralainen hirvikärpänen, joka levittyy hitaasti pohjoista kohti. Syömällä runsaasti nuoria haapoja hirvi vaikeuttaa entisestään uhanalaisten haavasta riippuvaisten hyönteisten, sienien, lintujen ja nisäkkäiden elämää. Hirvi myös muuttaa metsiä vaikuttamalla karikkeen laatuun ja suosimalla kuusettumista.

Sauli Härkönen ja Juha Hiedanpää (toim.): Poliittinen hirvi – yhteiskuntatieteellisen hirvitutkimuksen haasteet. Metlan työraportteja 47, 2007.

Sini Harkki