Kirjoittanut susanna kuparinen

Heeroksia

Lukuaika: < 1 minuutti

Heeroksia

Burton on tehnyt feministisimmän elokuvan, jota aikoihin on A-sarjassa nähty.

Pikkuveli täytti 26 ja halusi juhlistaa päivää menemällä elokuviin. Yllätyksekseni hän sivuutti ohjelmistossa pyörivät väkivaltamelskeet ja vaati nähdä Tim Burtonin sovituksen klassikkosadusta Liisa Ihmemaassa. Kolme deenä, tietty.

Paluu lapsuuteen ja rajattomiin mahdollisuuksiin sattui olemaan myös elokuvan teema. Liisa elää 1800-luvun Englannissa, rakastettu isä on kuollut ja edessä odottaa aikuisuus – astuminen naisen rooliin – aviomiehen ruokavalion laatimista, korsettia ja muiden kautta elämistä.

Liisa pakenee valkoisen kanin perässä omista kihlajaisistaan ja jättää sulhasehdokkaan satapäisen tyrmistyneen juhlaväen eteen. Ja mihin Liisa pakeneekaan!

Burton on tehnyt feministisimmän elokuvan, jota aikoihin on A-sarjassa nähty. Ihmemaan sukupuoliasetelmat paljastavat, kuinka ankarat normit valkokankaan toisella puolella, 2000-luvun lännessä vallitsevat ennen kaikkea tarinankerronnan konventioissa.

Ihmemaassa pääpahis ja päähyvis ovat molemmat naisia. Ja haarniskaan sonnustautunut heeros, joka pelastaa valtakunnan, jonka taistelua kaikki seuraavat henkeään pidätellen, on Liisa itse.

Leffan jälkeen pohdiskelimme, missä olimme nähneet hurjan lohikäärmeen kanssa taistelevan Liisan aiemmin. Siitä on kauan: Ridley Scottin elokuvassa Alien (1979), jossa Ellen Ripley näytti, että naisista on muuhunkin kuin kirkumaan. Ripley sai odottaa seuraajiaan pitkään.

Parasta Liisassa ja Ripleyssä on sankaruuden itsestäänselvyys. Sitä odotetaan naiselta, ja se on osa hänen persoonaansa. Miessankareille oikeudentunto ja muut elämänfilosofiset syyt ovat olleet aina luonnollinen toimintaa synnyttävä motiivi.

Taistelevat naiset on nähty lähinnä raiteiltaan menneinä perheenäiteinä tai tyttöystävinä, jotka alkavat käyttäytyä lajilleen epätyypillisesti, kun pelissä on lapsen tai poikaystävän henki. Myös Quentin Tarantinon Kill Bill kuuluu tähän kategoriaan, vaikka ohjaaja muuten on poikkeuksellisen feministinen ohjaaja.

Liisa seuraa Ellen Ripleyn ja animaatio-ohjaaja Hayao Miyazakin sankaritarten jalanjälkiä. Liisan sankaruus nousee johtajan ominaisuuksista, omapäisyydestä, vahvasta etiikasta ja halusta määritellä oma kohtalonsa.

Toistaiseksi näiden naisen luontaisten ominaisuuksien esittely on harvinaista, ja silloinkin mahdollista vain saduissa ja science fictionissa.

Tim Burton: Liisa Ihmemaassa. Elokuvateattereissa parhaillaan. DVD ilmestyy kesällä.

Susanna Kuparinen