Yhdysvaltain dollarin alamäki näkyy myös suomalaisilla bensatankeilla.

Dollarin arvo on laskukierteessä ja autoilijat kiroavat bensalaskua maksaessaan. Mitä yhteistä näillä ilmiöillä on?

Se, että öljyn hinta nousee dollarin kurssilaskun tahdissa. Vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa.

”Nouseva öljyn hinta on vakava huoli koko kansainväliselle yhteisölle, sillä se vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin”, luonnehti YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon ilmiön mittakaavaa kesäkuussa.

Suurin osa öljyn, metallien ja ruoan maailmankaupasta käydään dollareissa. Kun dollarin arvo laskee, nostavat tuottajat muualla maailmassa hintojaan. Muuten heidän saamansa dollarimäärän ostovoima pienenisi, sillä samalla dollarimäärällä saa vähemmän euroja kuin vuosi sitten.

Viimeisen vuoden aikana dollari on heikentynyt lähes 15 prosenttia suhteessa euroon. Saadakseen saman ostovoiman dollarimarkkinoilla pitäisi öljystä saada siis 15 prosenttia enemmän hintaa.

Yhteys ei tosin ole ihan näin suoraviivainen. Öljyn hinta on vuodessa enemmän kuin kaksinkertaistunut alle 60 dollarista yli 130 dollariin barrelilta. Tätä nousua ei dollarin 15 prosentin arvonalennus voi mitenkään selittää.

Muitakin selityksiä löytyy. Sijoitusrahastojen osakkeisiin ja velkakirjoihin tekemät sijoitukset ovat usein dollarimääräisiä. Dollarin kurssilasku on uhka sijoitusten arvolle, ja tätä uhkaa pyritään nollaamaan sijoittamalla hyödykkeisiin, joiden arvo nousee dollarin laskiessa.

Kuten öljyyn.

Oheisesta taulukosta näkyy dollarin arvon kehitys suhteessa euroon sekä öljyn hinnan kehittyminen viimeisen vuoden aikana. Taulukosta voi nähdä, kuinka öljyn hinta on seurannut uskollisesti dollarin hinnan vaihteluita. Myös monien muiden hyödykkeiden hintojen kehitys on ollut samansuuntaista.

Dollarin ja öljyn hintojen vaihtelun välistä yhteyttä vahvistaa se, että edellä kuvatut mekanismit ovat myös öljyyn sijoittavien rahastojen tiedossa.

Kun dollarin arvo laskee, on todennäköistä, että öljyn kysyntä ja siten myös hinta kohoaa entisestään. Tämä avaa mahdollisuuksia keinotteluun, jos toimii nopeasti tai ennustaa markkinoiden kehityksen oikein.

Erityisesti korkeaa tuottoa hakevat hedge-rahastot ovat tarttuneet tilaisuuteen. Niiden öljyllä ja muilla hyödykkeillä käymä kauppa on ollut viime kuukausina voimakkaassa kasvussa.

Kun tarpeeksi moni rahasto lähtee mukaan, kärjistyvät hintojen heilahtelut molempiin suuntiin. Epävarmuus ja epävakaus lisääntyvät markkinoilla entisestään.

Esimerkiksi suursijoittaja George Soros totesi kesäkuussa USA:n senaatin kuulemisessa, että energia-alan spekulaatio ajaa markkinoita pois tasapainosta. Rahastoilla on tarpeeksi valtaa tasapainon keikauttamiseksi, Soros sanoi.

Kallis öljy on ehkä tullut jäädäkseen, mutta varsinaisesta öljypulasta hinta ei vielä toistaiseksi näytä johtuvan.

Matti Ylönen