Käsitys Intiasta ja Kiinasta suurina köyhyyden vähentäjinä joudutaan pian hylkäämään.
Maailmanpankin tutkimusosaston pääekonomisti Branko Milanovic kirjoitti äskettäin Yale-GlobalOnline-julkaisussa ”taloudellisesta vallankumouksesta, jota juuri kukaan ei ole tullut huomanneeksi”.
Milanovicin vallankumous on tilastotekninen operaatio, joka muuttaa koko taloudellisen maailmankuvan. Tarkemmin sanottuna Maailmanpankki on ottanut käyttöön tarkemman menetelmän tulotason vertailuun maiden välillä.
Uusi menetelmä vaikuttaa tilastoihin sikäli merkittävästi, että köyhyyden trendi muuttuu. Yhtäkkiä näyttääkin siltä, että köyhyys maailmassa lisääntyy. Aiemmin on näyttänyt siltä, että globaali köyhyys on vähenemässä erityisesti Kiinan ja Intian vahvan kasvun vuoksi. Tätä on usein pidetty globaalisaation keskeisenä saavutuksena.
Suuri muutos johtuu siitä, että tulotasoa ei mitata suoraan rahana, vaan ostovoimana. Koska hintataso vaihtelee maiden välillä suuresti, joutuvat taloustieteilijät vertailemaan valittujen ”ostoskorien” hintaa eri maissa arvioidessaan ihmisten todellista ostovoimaa. Uusi ostovoimavertailu on kattavampi ja metodologisesti parempi kuin tähänastiset.
Uusien globaalien tilastojen pohjana on yli tuhannen tavaran tai palvelun hinta 150 maassa. Vastaava suuri tilastointi on tehty viimeksi vuonna 1993, jolloin mukana oli tosin vain sata maata. Joukosta puuttui esimerkiksi Kiina. Tähänastiset luvut esimerkiksi kiinalaisten tulotasosta ovat siis olleet arviopohjaisia.
Milanovicin mukaan uudet luvut tekevät sadoista tieteellisistä tutkimuksista virheellisiä, koska ne perustuvat vääriin taustalukuihin. Hänen mukaansa taloustieteilijöiden on pakko muuttaa johtopäätöksiään viimeaikaisesta globaalin talouden kehityksestä.
Kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä on uusien lukujen perusteella huomattavasti suurempi kuin aiemmin arvioitu 980 miljoonaa. Tarkkaa lukua ei vielä ole. Globaali eriarvoisuus näyttää joka tapauksessa Milanovicin mukaan suuremmalta kuin ”pessimistisimmätkään tutkijat ovat osanneet olettaa”.
Keskimäärin Kiinan ja Intian tulotaso on 40 prosenttia alhaisempi kuin on oletettu. Niinpä esimerkiksi usa:n bruttokansantuotekin on 10 kertaa, eikä kuusi kertaa suurempi kuin Kiinan.
Milanovic sanoo, että tämän taloustieteellisen vallankumouksen tulokset tulevat näkyviin pikkuhiljaa. Voikin olla, että käsitys Intiasta ja Kiinasta suurina köyhyyden vähentäjinä joudutaan pian hylkäämään.
Lisätietoja: http://yaleglobal.yale.edu/display.article?id=10333
Teppo Eskelinen
