Suomi lobbaa sponsorikouluja hyvällä koulutusmaineellaan Kiinaan. Meillä ne ovat laittomia, ainakin vielä.
Pelifirma Rovio on lanseeraamassa Angry Birds -esikoulukonseptia Kiinaan. Ensimmäisen opinahjon olisi tarkoitus avata ovensa jo tämän vuoden aikana.
Suomessa on kauhisteltu esimerkiksi yhdysvaltalaista käytäntöä, jossa oppilaille näytetään luokkahuoneissa mainoksia pursuavaa Chanel One News -televisiokanavaa ja lasketaan matikan tunnilla sponsorifirman karamelleja Coca-Cola-päivänä.
Kuluttajavirasto toteaa koulujen ja yritysten yhteistyön ohjeistuksessaan, että ”Yrityksen maksaman suoran markkinoinnin tai piilomainonnan esiintyminen koulujen ja oppilaitosten käyttöön tuotetussa oppimateriaalissa on lähtökohtaisesti aina kuluttajansuojalain tarkoittamalla tavalla sopimatonta ja lain vastaista”.
Eikö Angry Birds -eskari ole lapsiin kohdistunutta markkinointia?
”Kyllähän se juuri sitä on”, toteaa Kuluttajaviraston lakimies Katri Väänänen.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa markkinointia säädellään tarkemmin kuin muuta markkinointia. Tähän on perusteet.
”Mainonnan tulee aina olla tunnistettavaa, ja pienten lasten on vaikea ymmärtää mainosten tarkoitusta”, Väänänen muistuttaa.
Koulu on ympäristö, jossa lapsia kannustetaan imemään vaikutteita. Mainosmaailmassa vastaanottajan vastuulle jätetään sen ymmärtäminen, että Fairy ei tee käsistä pehmeitä eikä Axe naisista aivottomia pimatsuja.
Kuluttajavirasto ei ole antamassa arviota Rovion eskarin yhteensopivuudesta suomalaisen kuluttajasuojalain kanssa.
”Olemme kohdanneet vain yksittäisiä tuotteita tai mainoksia. Vaikka vanhemmat hyväksyisivätkin esimerkiksi Angry Birds -esikoulut tai Lego-päiväkodit, niin mikä tahansa ei ole sallittua”, Väänänen kertoo.
”Me suomalaiset olemme olleet hirveän ylpeitä, että meidän koulut ovat pysyneet puhtaina mainoksista, ehkä emme haluaisi mennä jenkkitouhuun.”
Helsingin yliopisto on osallistunut Tekesin rahoittamaan Finnable 2020 -tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan yhteistyössä muun muassa Rovion kanssa oppimateriaalien käyttöä oppimisessa.
Yliopiston opettajakoulutuslaitoksen professori Kristiina Kumpulainen on osallistunut keskusteluihin Rovion kanssa.
”Mitään ei ole luvattu, ja kaikki on ideointia ja suunnitelmia. Olemme mielenkiinnolla kuulleet, mitä Roviolla on ollut ehdottaa. Tässä on paljon potentiaalia, joten pidämme ovet auki”, Kumpulainen sanoo.
”Materiaali on ollut tarkoitettu kansainvälisille markkinoille. Emme ole keskustelleet Angry Birds -esikoulujen tuomisesta Suomeen. Kiinaan joo, siellähän on vaikka kuinka yksityiskouluja.”
Rovion oppimateriaaleista vastaava Saara Lukander näkee asian toisin. Syyskuussa verkkolehti Uuden Suomen haastattelussa Lukander kertoo, että ”Kiina on jo sovittu, ja jalkautuminen suomeen on mahdollista.”
Rovion Saara Lukander kieltäytyi Voiman kommenttipyynnöistä.
_______________
Ministeri avaa ovet
Opetusministeri Krista Kiuru (sdp) oli elokuussa Kaakkois-Aasian vienninedistämismatkalla.
”Vienninedistämismatkojen tarkoitus on avata yrityksille ovia, jotta ne saavat ministeritason huomiota hankkeilleen”, Kiuru kertoo.
Mukana oli myös peliyhtiö Rovio, joka on lanseeramassa esikoulukonseptia Kiinaan. Kuluttajavirasto pitää hanketta lapsille suuntautuvana markkinointina. Onko ministerin soveliasta edistää sellaisia hankkeita, jotka Kuluttajavirasto luokittelee Suomessa epäsoveliaaksi?
”En osaa osallistua keskusteluun, kun en tunne Rovion konseptia. Minulla ei ole tietoa täyttävätkö nämä hankkeet Kuluttajaviraston kriteerit. Ministerin pestissä ei pysty käyttämään tuotteiden läpikäymiseen niin paljon aikaa. Luotan, että meillä on virkamiesvalmistelussa hyvä asiantuntemus”, Kiuru sanoo.
Kiuru ei tyrmää koulutus- tai opetushankkeita, jotka poikkeavat Suomen lainsäädännöstä. Hän ei koe olevansa ministerinä vastuussa siitä kenelle ovia availee.
”Yrityksillä on viime kädessä vastuu. Se on kohdemaan asia arvioida millaista lisäarvoa he tuotteilta haluavat”, Kiuru toteaa.
Jari Hanska
Jari Tamminen
