Kirjoittanut Tuomas Rantanen

Erään kansalaisliikkeen anatomia

Lukuaika: < 1 minuutti

Erään kansalaisliikkeen anatomia

Pääkirjoitus: Liike kokosi yhteen nykyarkkitehtuuria vihaavat kulttuurikonservatiivit ja uutta vanhaan lomittavat ja muutenkin jännitystä kaupunkitilaan etsivät nykyarkkitehdit.

Toukokuussa puretaan eduskuntataloa vastapäätä sijaitsevat VR:n makasiinit. Kaupunkitapahtumistaan ja kirpputoreistaan tunnetun kulttuuritöllin sijoille nousevat uusi musiikkitalo ja ironisesti kansalaistoriksi kutsuttu aukio.

Osallistuin Töölönlahti-kamppailuun näköalapaikalta, ensin Pro Makasiinit -liikkeen koollekutsujana, sittemmin myös kaupunginvaltuutettuna ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä.

Liike kokosi yhteen nykyarkkitehtuuria vihaavat kulttuurikonservatiivit ja uutta vanhaan lomittavat ja muutenkin jännitystä kaupunkitilaan etsivät nykyarkkitehdit. Barrikadilla kohtasivat myös cityvihreät kulttuuriboheemit, särmikkäitä liiketiloja tarvitsevat tapahtumajärjestäjät ja pienyrittäjät sekä paikan omakseen löytänyt lähiöiden tuulipukukansa.

Liike ei rajautunut kaikenvastustajien ei-ei-väännöksi, vaan sen haaste oli myönteinen. Makasiinien puolustajat näkivät rakennuksissa arvokkaan ja ihmisläheisemmän kaupunkitilan kuin mitä Musiikkitalon ja radan varren raskaiden liikekorttelien kokonaisuus edusti. Vähättelijät sivuuttivat usein senkin, että makasiineilla vieraili parhaimmillaan reilut 20000 ihmistä yhtenä viikonloppuna ja sen vuosittainen kävijämäärä oli yli puolet siitä mitä Linnanmäellä.

Pro Makasiinit -liikkeen ensimmäiseen kokoukseen osallistui kymmenkunta ihmistä, mutta peruspiiri laajeni pian satojen ihmisten sähköpostilistaksi. Kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa kiersi ihmisiä tuhatmäärin. Liikkeen aloitteet saivat paljon tilaa mediassa, jopa television pääuutisaiheissa ja suurimpien lehtien pääkirjoituksissa.

Makasiiniadressin allekirjoitti kaikkiaan yli 30000 kansalaista. Makasiineja puolustaneeseen ihmismuuriin puolestaan osallistui liki 10000 ihmistä, mikä tehnee siitä Helsingin kaikkien aikojen suurimman kaupunkipoliittisen mielenosoituksen. Keskellä kiistaa pidettyjen kunnallisvaalien jälkeen makasiineihin kohdistunut polittinen paine oli niin kova, että hetken luulin jo liikkeen päässeen niskan päälle. Ilman ankarasti piiskattua ryhmäkuria makasiinien puolustajilla olisi lopulta ollutkin valtuustossa enemmistö takanaan.

VR:n makasiineissa kaupunki menetti loistavan mahdollisuuden tuottaa vähällä vaivalla ja rajallisin kustannuksin ydinkeskustaan omintakeisen, muuttuvan ja jo valmiiksi suositun kulttuurisen kaupunkitilan. Harmittaa vietävästi, systeemi voitti sittenkin.

Tuomas Rantanen