Salaliitto? Syytökset kovenevat sosiaalijohtajan kalustekiistassa.
EdellisessäVoimassa kerrottiin Helsingin sosiaalitoimenjohtajan Paavo Voutilaisen 71 900 euron kalustehankinnasta ja siihen johtaneista vaiheista.
Voutilaisen kalustehankinta rikkoi lautakunnan ottoharkintaa. Ranskalaisen Le Corbusierin nahkakalusteet ja muut designhuonekalut oli tilattu Voutilaisen alaisten mukaan jo 17. maaliskuuta, viikkoja ennen kuin hankinta meni sosiaalilautakunnan päätettäväksi. Lautakunnalta pimitettiin hankinnan hinta sekä muut tarkemmat tiedot – ja se, että kalusteet oli jo ostettu.
Ensimmäisen kerran hankintapäätös yritettiin saada sosiaalilautakunnan päätöslistalle viikko tilauksen jälkeen, 24. maaliskuuta. Tällöin hankinnan torppasi sosiaaliviraston talouspäällikkö Leena Karhu-Westman. Talouspäällikkö lähetti sähköpostitse tiedotteen hankinnan laittomuudesta Voutilaisen sihteerille Marianne Winterille, johtavalle asiantuntijalle Jarmo Räihälle ja hallintolakimies Anneli Leväselle.
Seuraavaa yritystä Karhu-Westman ei onnistunut estämään, sillä hänelle ei kerrottu siitä. 7. huhtikuuta sosiaalilautakunta hyväksyi rutiinipäätösten sekaan kätketyn kalustehankinnan, jonka hintaa ei mainittu.
Voutilaisen esimies, sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen syytti Voutilaisen alaisia huonosta valmistelusta radiohaastattelussa vappuaattona.
Sosiaaliviraston taloushallinnossa tämä herätti suuttumusta. Heti samana päivänä Leena Karhu-Westman lähetti Kokkoselle sähköpostia. Hän kertoi apulaiskaupunginjohtajalle, että talousosasto yritti keskeyttää kalustehankinnan, mutta osasto sivuutettiin. Kokkonen vastasi viestiin maanantaina 4. toukokuuta:
”Harmillista, että tieto tuli minulle vasta jälkikäteen. Hyvää Vapun jälkeistä elämää.”
Seuraavana päivänä, 5. toukokuuta, Voutilainen antoi sosiaalilautakunnan edessä suullisen ja kirjallisen selvityksen kalustehankinnasta.
Voutilainen kertoi, että hankinnan valmistelu tehtiin hänen sairaslomansa aikana ja sai lautakunnalta anteeksi. Voutilainen otti vastuun hankinnasta, vaikka antoi ymmärtää, että alaiset olivat mokanneet.
Kokouksessa oli läsnä myös Paula Kokkonen. Hän kuunteli Voutilaisen selvityksen, mutta ei kertonut lautakunnan jäsenille talouspäällikön viestistä selvitystilaisuudessa eikä sen jälkeen.
Paula Kokkonen, miksi et kertonut lautakunnan jäsenille, että talouspäällikkö oli varoittanut hankinnan laittomuudesta?
”Lautakunnan kokous ei ole mikään selvitystilaisuus, se oli tilaisuus, jossa Voutilainen informoi mitä hän oli tehnyt tai tekemättä jättänyt. Sulla on varmasti kunnon tietolähteet ja tiedät, että mä olen joutunut lähtemään kesken sen asian käsittelyn pois ja mä en ole loppuun asti kuullut mitä lautakunnan jäsenet ovat keskustelleet.”
Mutta jos sulla on tietoa, joka ei tule muuta kautta ilmi, ja josta annetaan harhaanjohtavaa tietoa, eikö velvollisuutesi ole kertoa noin tärkeä yksityiskohta?
”Yritin jo aikaisemmin kertoa sinulle, että minä en seurannut koko sitä keskustelua loppuun saakka, eli minä en tiedä tarkkaan ottaen, että mitä kaikkea siellä on tullut ilmi, mitä kaikkia asioita on kysytty, kun minä olen joutunut poistumaan kesken sen asian käsittelyn.”
Sinulla on ollut lukuisia tilaisuuksia kertoa tuo tieto ja olethan sä varmasti selvityksen kirjallisen muodon nähnyt.
”Selvitys jaettiin siellä tilaisuudessa, minäkään en ollut sitä etukäteen nähnyt.”
Mutta luit sen.
”No en lukenut sitä ja ne kerättiin pois. ”
Et lukenut selvitystä?
”No, kun tuota, se jaettiin siinä ja minä olen siinä mielessä sellainen ihminen, että silloin kuin kuuntelen muiden keskustelua minä en pysty keskittymään yksityiskohtaisesti siihen, mitä siinä kirjallisessa selvityksessä sanotaan.”
Miksi et antanut informaatiota kenellekään?
Tiedät hyvin, että hän [Karhu-Westman] ei ollut toimittanut sitä [sähköpostia hankkeen laittomuudesta] Voutilaiselle.”
Sosiaalivirastossa on tiukat säännöt, että Voutilaisen kanssa ei kommunikoida suoraan vaan kaikki menee sihteerin kautta.
”Oletko kysynyt miksi hän [Karhu-Westman] lähettää minulle tällaisia tietoja vasta jälkikäteen?”
Tieto ei tullut liian myöhään ajatellen selvitystilaisuutta.
”En pidä Voimaa tuomioistuimena. Me selvittelemme tätä nyt kaikessa rauhassa. Annetaan kaupunginhallituksen arvioida asia, antaa lausuntonsa eduskunnan oikeusasiamiehelle, tämä asia tulee vielä monessakin yhteydessä esille.”
Helsingin kaupunginhallitus pyysi kesäkuussa sekä Voutilaiselta että Kokkoselta selvitykset kalustehankinnasta.
Molemmat selvitykset käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 10. elokuuta. Kaupunginhallitus laatii niiden pohjalta lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle on tehty kantelu kalustehankinnasta.
Tästä tulee sellainen olo, ettei kaikki mahdollinen tieto välttämättä päädy selvityksiin, jos pimität tärkeää tietoa valtuutetuilta.
”Kysymyshän on Voutilaisen ja hänen organisaationsa sisäisestä toiminnasta. Siitä, minkä viestin hän on alaisiltaan saanut ja mitä viestiä hän ei ole heiltä saanut.”
Minkä takia suojelet Voutilaista? Jos sihteerille tulee viesti, niin täytyy olla todella huono sihteeri, jos ei siirrä sitä eteenpäin. Myös Jarmo Räihä kertoi, että Voutilaista on informoitu.
”Huomaatko, miten Karhu-Westman on lähettänyt tämän minulle huomattavasti jälkikäteen. Jos hän olisi halunnut rehellisesti tämän asian selvittää, niin olisi voinut kuvitella, että hän olisi yrittänyt ottaa vähän aikaisemmin yhteyttä.
Hän on ensin yrittänyt vaikuttaa sosiaalivirastossa.
”Eikö sinustakin ole erikoista, että hän lähettelee sitten minulle huomattavan myöhässä tämän. Että onko tässä nyt haluttu ansoittaa Voutilainen.”
Siis oletko tosissasi, että tämä olisi jonkinlainen salaliitto? Syytätkö Karhu-Westmania tästä?
”En, en syytä sen enempää. Ihmettelen hänen toimintatapaansa.”
Niin mutta nyt pointsi ei ole siinä, mitä Karhu-Westman on kertonut ja milloin…
”Kyllä nyt pointti on siinä! Se pointti on siinä.”
…vaan miksi sinä et ole kertonut sosiaalilautakunnalle olennaista tietoa? Tilaisuuksia on ollut sadoittain toukokuun aikana.
”Minusta se ei ole ollut siinä vaiheessa olennaista, koska siinä vaiheessa siellä sitä pyykkiä pestiin, ja keskusteltiin, kuka tiesi, mitä tiesi ja kuka oli informoinut ketä missä vaiheessa, eiks niin?”
”Olen nähnyt mitä te printtaatte lehteen, että haluatte lisää keskustelun aineksia. Voisi olla intelligentimpää yrittää selvittää asioita ihan rauhallisesti.”
Kokkonen myöntää 8. kesäkuuta kaupunginhallitukselle lähettämässään selvityksessä, että kalustehankinta on vastoin lakia, mutta ”hyvää miestä ei pidä yhden harkitsemattoman hankinnan perusteella hylätä”.
Kokkosen mukaan Voutilainen on tehnyt päätöksen hyvässä uskossa, hankinnan valmistelijoiden ja juristin antamien tietojen pohjalta. Karhu-Westmanin viestistä Kokkonen ei mainitse mitään.
”En katso laiminlyöneeni valvontavelvollisuuttani enkä katso menetelleeni tässä asiassa virkavelvollisuuksieni vastaisesti”, hän päättää selvityksensä.
Leena Karhu-Westman on järkyttynyt vihjailuista, että hän olisi tietoisesti johdattanut Voutilaisen ansaan.
”Missään vaiheessa virastosta ei oteta sosiaalijohtajan ohi yhteyttä ylimpiin virkamiehiin. Tässäkin tapauksessa Kokkonen koki yhteydenottoni loukkaavana. Normaalisti Voutilainen hoitaa kaikki suhteet Kokkoseen päin.”
Karhu-Westman kertoo, että ainoa syy, miksi hän rohkeni lähettää Kokkoselle viestin siitä, että hankintaprosessin kulkua on vääristelty, oli Kokkosen antama radiohaastattelu, jossa taloushallinnon virkamiehiä moitittiin huonosta valmistelusta.
”Väite salaliitosta on täysin naurettava ja lähentelee kunnianloukkausta.”
Kaupunginhallitukselle tekemässään selvityksessä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen vetoaa sairastumiseensa sekä sairaslomasijaisensa, sosiaalitoimen perhepalvelujohtajan kuolemaan 7. helmikuuta.
”Siksi jouduttiin tilanteeseen, jossa minun oli palattava työtehtäviin mahdollisimman pikaisesti sairauden ja hoitojen jälkivaikutuksesta huolimatta. Pahimmat jälkivaikutukset liittyivät työasentoihin ja niiden joustavaan vaihtelutarpeeseen.”
Kalustekuitin kalleimpia menoeriä olivat muun muassa yli 11 ooo euron pähkinäpuinen kaapisto ja 18 500 euron työpöytä.
Voutilainen kertoo, että hänen terveydellisen tilanteensa vuoksi alaiset päättivät ottaa nopeasti käyttöön aikaisemmin laaditun kalustesuunnitelman, jota täydennettiin ”yllättäen ilmenneiden lääketieteellisten erityistarpeiden mukaisesti”.
Voutilainen kiistää Voimaan haasteltujen alaisten lausunnot perättöminä. Hänen mukaansa vastuu hankinnasta on valmistelijoiden sekä hallintolakimiehen.
Susanna Kuparinen
