Arvostelussa Mariskan & Pahojen Susien samanniminen levy.

Kun haastattelin Mariskaa ensimmäisiä kertoja vuonna 2003, hän oli silloin 24-vuotias ja juuri vaihtanut musahommat punkista räppiin. Kummallekin musatyylille ominaista oli voimakas ja varsin selkeä ei-vertauskuvallinen yhteiskunnallinen kannanotto.

Nyt Mariska on jälleen käynyt läpi muodonmuutoksen. Rastojen katoamisen lisäksi asenne on muuttunut julistavasta flirttailevaan. Näennäisestä objektiivisuuden tavoittelusta on tullut rehellisen subjektiivista tarinankerrontaa yökerhotunnelmissa.

Uuden Mariskan promokuvista ja laulujen sanoituksista tulee väistämättä mieleen porilainen Eleanoora Rosenholm, toinen voimakastahtoinen semifiktiivinen myrkynkeittäjä. Musa- ja laulutyylit ovat kuitenkin sen verran erilaiset, että kilpailijoita ei näistä naisista saa kovin helpolla.

Mariska sanoo, että Jumala rakastaa iloista antajaa. Sillä menolla vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittänee niin artistille kuin keikkayleisöllekin. Ilmoille on saatu tyylikäs paketti, jolle luulisi radiosoittoa irtoavan. Tarkasta tämä.

Mariska & Pahat Sudet: Mariska & Pahat Sudet. Sony Music 2010. Viisi tähteä.

Jukka Vuorio