Kirjoittanut teppo eskelinen

Eläkettä kaikille

Lukuaika: 2 minuuttia

Eläkettä kaikille

Rahan voima: Viime vuosien aikana kovimmatkin uusliberaalit ovat alkaneet pikku hiljaa ymmärtää, että on ongelmia, joita markkinatalous ei kykene ratkaisemaan.

Viime vuosien aikana kovimmatkin uusliberaalit ovat alkaneet pikku hiljaa ymmärtää, että on ongelmia, joita markkinatalous ei kykene ratkaisemaan.

Tässä keskustelussa nousee esiin kolme suurta huolta. Ensimmäinen on globaali köyhyys: kehitysmaiden ihmiset tarvitsevat enemmän tuloja. Toinen huoli on nykytalouden liian lyhyt investointisykli. Jos esimerkiksi luonnonvaroja säästäviä, kaupallisestikin kannattavia teknologioita halutaan saada käyttöön, tarvitaan pääomaa, jolla on aikaa odottaa tuottoa vaikka pari vuosikymmentä. Kiireinen pääoma ei etsiydy tällaisiin kohteisiin.

Kolmanneksi tarvittaisiin kansallisvaltion yli ulottuvia julkisia palveluja. Tällaisiin kuuluu esimerkiksi ajatus globaalisti hyvin toimivan postilaitoksen valjastamisesta rahalähetysten siirtämiseen. Palvelu auttaisi erityisesti kotiin rahaa lähettäviä siirtolaisia, jotka nyt ovat tähtitieteellisiä palkkioita kiskovien yritysten armoilla.

Olen odotellut, että joku laskisi nämä huolet yhteen ja toteaisi niiden kuulostavan globaalin eläkekassan mentävältä aukolta. Odotus palkittiin, kun tutkija Robin Blackburn esitti äskettäin 30 dollarin kuukausieläkettä kaikille eläkeläisille maksettavaksi globaalista kassasta. Absoluuttisen köyhyysrajan kokoinen summa olisi pieni, mutta urbaanien slummien kaltaisissa köyhissä olosuhteissa ratkaiseva. Rikkaissakin maissa samankokoisia korotuksia on perusteltu ”suurina kädenojennuksina”.

Eläkekassa yhdistää juuri tulonsiirrot, hitaat investoinnit ja julkisen palvelun. Niitä on jo kauan käytetty investointien suuntaamisessa hyödyllisiin kohteisiin, joiden tuotto on varmaa mutta hidasta, ja alkuinvestoinnit suuria. Tänä päivänä esimerkiksi aurinkoenergiaan tarvittaisiin juuri tällaista rahaa. Samalla eläkekassat ovat tehokkaita tulonsiirtojen välineitä.

Eläkkeet eivät ole kauaa vain rikkaiden yhteiskuntien ongelma. Afrikassa on tällä hetkellä alle 50 miljoonaa yli 60-vuotiasta, vuosikymmenen puolivälissä jo 200 miljoonaa. Aasiassa vanhusten määrä kasvaa vieläkin nopeammin.

Globaali eläke maksaisi noin 200 miljardia vuodessa, ja eläkekassa tietysti tarvitsisi huomattavasti enemmän rahaa sijoitettavaksi. Peruspääomaa voisi kerätä valtioiden lahjoituksista, kansainvälisistä veroista ja myös niiltä työntekijöiltä, joilla olisi varaa maksaa.

Globaali eläkejärjestelmä olisi askel kohti globaalia perustuloa. Eläkkeen saamiseksi riittää sen nostaminen. Siirtyminen hyväntekeväisyydestä subjektiivisiin oikeuksiin olisi keskeistä köyhyyden vähentämisessä. Jos rikkaissa maissa halutaan edistää tätä tavoitetta, fiksuinta on työskennellä globaalin julkistalouden puolesta. Eläkekassa olisi yksi harkinnan arvoinen visio.

Kirjoittaja tekee filosofian väitöskirjaansa.

Teppo Eskelinen